Näin Suomi juo
Yli puoli miljoonaa juo yli riskirajojen
Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa kasvoi vuoteen 2007 asti ja on sen jälkeen vähentynyt lähes viidenneksellä. Alkoholin riskikäyttö on kuitenkin edelleen yleistä: Juomatapatutkimuksen mukaan vähintään 13 prosenttia väestöstä käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Tämä vastaa yli 560 000:ta suomalaista.
Riskirajana on tässä käytetty kohtalaisen riskin rajaa, joka on naisilla 7 annosta tai enemmän, miehillä 14 annosta tai enemmän viikossa.
Alkoholin käytön riskitasot
Humalajuominen ja humalatilaan liittyvät riskit ovat vielä yleisempiä: 57 % väestöstä on ylittänyt humalakäytön rajan (vähintään 5 annosta kerralla) vähintään kerran edeltävän vuoden aikana. Kaikesta juodusta alkoholista 78 % kuluu riskikäyttöön eli on joko riskikäyttäjien kuluttamaa tai juodaan tilanteissa, joissa humalakäytön raja ylittyy.
Niistäkin alkoholinkäyttäjistä, joilla on korkea pitkäaikaisten terveyshaittojen riski, suurin osa eli 58 prosenttia pitää itseään kohtuukäyttäjinä. Ihmisten ymmärrys oman alkoholinkäytön riskialttiudesta saattaa siis olla vinoutunut. Siksi ehkäisy, joka perustuu yksinomaan yksilön omaan riskintuntoon, ei voi tavoittaa kuin osan riskissä olevista ihmisistä. Toisaalta kuitenkin korkean riskin käyttäjistä 40 prosenttia oli edellisen vuoden aikana yrittänyt vähentää käyttöään, joko siinä onnistuen tai epäonnistuen. Tämä tulos kertoo, että korkean riskin käyttäjissä on myös tiedostettua tarvetta oman alkoholinkäytön parempaan hallintaan, ja tätä voidaan tukea levittämällä tietoa riskitasoista ja tarjoamalla riskikäyttäjille lyhytneuvontaa palvelujärjestelmässä.
Juomatapatutkimusta jo 50 vuotta
Suomalaisen alkoholinkäytön piirteistä kerrotaan Näin Suomi juo -kirjassa, joka perustuu ennen kaikkea vuodesta 1968 alkaen säännöllisesti tehtyyn Juomatapatutkimukseen. Näin Suomi juo -kirja luo tutkimukseen perustuvan kokonaiskuvan suomalaisen alkoholikulttuurin nykytilasta ja muutoksista. Kirjassa kerrotaan, millaisia suomalaisten juomatavat ovat – milloin, missä ja kenen seurassa juomme, ja miksi ja miten me juomme tai olemme juomatta. Kirjassa käsitellään myös alkoholin riskikäytön yhteyttä muihin haitallisiin tottumuksiin kuten muiden päihteiden käyttöön, tupakointiin ja rahapelaamiseen. Juomatapatutkimuksen tuorein tiedonkeruu toteutettiin syksyllä 2016, jolloin siihen osallistui 2285 suomalaista.
Lisätietoja
Näin Suomi juo -seminaarin (5.9.2018) tallenne:
