Uuden alkoholilain vaikutuksista kuluneen vuoden aikana on taitettu peistä poikkeuksellisen voimakkaasti jo viime viikkoina. Lain vaikutuksia ei voi kuitenkaan osoittaa tarkemmin ennen kuin on saatu varmaa tilastotietoa kulutustilastoista ja kansalaisten mahdollisista käyttäytymismuutoksista. Tällä hetkellä tiedossa ovat vain riippumattomien laitosten eli Valviran ja THL:n tuoreet tilastot. Valvira kerää alkoholin tilastoidun eli kotimaisen myynnin tiedot ja THL seuraa alkoholin kokonaiskulutusta, joka sisältää tilastoidun kulutuksen lisäksi tilastoimattoman kulutuksen eli pääosin matkustajatuonnin.
Helsingin Sanomien toimittaja Marko Junkkari kirjoitti mielenkiintoisen ja runsaasti tutkittua tietoa sisältävän, joskin ilmeisen tendenssimäisen artikkelin otsikolla: Selitäpä tämä, THL (HS 25.11.2018). Kirjoitukseen vastasi THL:n pääjohtaja Juhani Eskola Mielipide-palstalla (HS 27.11.2018). Asiaa käsitteli myös professori, kansanedustaja Pekka Puska Suomen Kuvalehdessä nro 43 viime viikolla.
Toimittaja Junkkarin ansiokas kirjoitus sisälsi joitakin selkeitä virhetulkintoja ja toisaalta siitä puuttui kansanterveyden puolesta taistelevien korostamia tosiasioita. Junkkari otsikoi: ”THL:n arvio meni pieleen. Johdettiinko meitä harhaan?” Kuten kirjoituksessa haastateltu tutkimusprofessori Pia Mäkelä toteaa: ”THL ei tehnyt ennakkoarviota alkoholin vuoden 2018 kulutuksesta, vaan lain itsenäisestä vaikutuksesta.” Toimittaja ei ottanut tätä huomioon, koska terävin kärki kritiikiltä olisi menetetty sen myötä. Kuten pääjohtaja Eskola vastauksessaan toteaa, alkoholinkulutus on laskenut viimeisen 10 vuoden aikana noin 2 % vuodessa. Tänä vuonna se on kuitenkin noussut tammi-elokuussa 1.1 %. Kun siihen lisätään odotettavissa ollut kulutuksen lasku 2 %, saadaan tulokseksi 3.1 %. Tämä tulos ei paljoakaan eroa THL:n arvioimasta 4 % noususta!
Toimittaja Junkkari kertoo kirjoituksessaan myös aivan oikein, että Päivittäistavarakauppa teetti ennen alkoholilakipäätöksiä Taloustutkimuksella arvion lain vaikutuksista mm. vahvojen oluiden myyntiin. Tutkimuksen tulokseksi ilmoitettiin, että vahvojen oluiden hinta tulisi putoamaan enimmillään 38 % Alkon hintoja edullisemmaksi. 50-vuotisen tutkijaurani myötä kiinnitän tarkasti huomiota tutkimuslaitoksen ja tutkimuksen tilaajan suhteisiin. Esim. kansainvälisillä tupakkafirmoilla on omien säätiöidensä tukemia tutkimuslaitoksia. Herää kysymys, voiko tutkimuksen maksajan rooli vaikuttaa hyvinkin tehdyn tutkimuksen tuloksiin? Kysyn myös, miten paljon tieto vahvojen oluiden ennakoidusta valtavavasta halpenemisesta mahdollisesti vaikutti kansan ja sitä kautta heidän edustajiensa päätöksentekoon uutta alkoholilakia säädettäessä.
Toimittaja Junkkari toteaa myös: ”Alkoholilaki herättää intohimoja. Kyse ei ole vain oluen saatavuudesta vaan jostain laajemmasta: ideologisesta taistelusta liberaalin ajattelun ja valtiojohtoisen holhousmentaliteetin välillä.” Tätä näkökantaa varsinkin päivittäistavarakauppa ja muut alkoholitoimijat ovat tyrkyttäneet väsymykseen asti. Olisi opittava ”eurooppalainen juomakulttuuri”, vaikka sellaista ei ole olemassa! Etelä- ja Keski-Euroopan maiden juomakulttuurit ovat tunnetusti hyvin erilaisia keskenään.
Sen sijaan kansalaiset voisivat ajatella paljon kovempaa taistelua, esim. seuraavaa skenaariota: Kun alkoholitoimijat ovat saaneet propagandallaan maaperän riittävän möyheäksi, siirretään miedot viinit päivittäistavarakauppoihin ja kioskeihin. Tästä seuraisi Alkon alasajo ja monopolin menetys. Tämän muutoksen myötä puolet Alkon myymästä litravolyymista siirtyisi 350 myyntipisteen sijasta yli 5000 myyntipisteeseen. Monopolin menetyksen myötä myös väkevät viinat seuraisivat perässä ”maitokauppoihin”. On selvää, että Alkon 1100 miljoonan euron liikevaihto kelpaisi hyvänä lisänä näille kaupoille ja kioskeille. Tuskin yli 40 miljoonan euron liikevoiton vastaanottamistakaan kaupoissa tai kioskeissa vastustettaisiin.
Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että edelleen 85 % suomalaisista vastustaa viinan myymistä päivittäistavarakaupoissa. On myös huomattava, että Alko on hoitanut tehtävänsä viime vuosina erittäin vastuullisesti, mm. pari vuotta sitten se äänestettiin parhaaksi työantajaksi ja tänä vuonna Vuoden Raittiusteko -tunnustus myönnettiin Alkolle sen tuottamasta aikuisille tarkoitetusta Lydia-mobiilipelistä. Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto on itse todennut, että heidän seuraava tavoitteensa on viinien tuominen ruokakauppaan eli kuvatun skenaarion toteutuminen on mahdollista, jos kansa, kansanterveyden puolustajat ja alan asiantuntijat eivät pysty torjumaan alkoholitoimijoiden voimakasta ja laajaa lobbausta.
Professori Pekka Puskan sanoin: ”Siitä riippumatta, miten kehitys jatkuu, meillä on kaikki syyt jatkaa hyvää alkoholipolitiikkaa. Alkoholi on niin meillä kuin muuallakin iso kansanterveydellinen, sosiaalinen ja taloudellinen ongelma. Hyvä työ vaatii sekä monitahoista valistusta että tätä tukevaa järkevää alkoholipolitiikkaa.”
Kuusistossa 4.12.2018
Alkoholimonopolin purkaminen johtaa hallitsemattomaan alkoholinkulutukseen
Entinen pääministerimme ja tuleva Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi vaatii monopolien ja sääntelyn lopullista purkamista talouskasvun ja työllisyyden vuoksi. Jos Kiviniemi ja kaikki alkoholitoimijat onnistuisivat tavoitteessaan Alkon monopolin purkamisessa, siirtyisivät myös väkevät viinat automaattisesti viinien mukana vapaaseen myyntiin päivittäistavarakauppoihin, sillä Alko ei ole kannattava pelkillä väkevien myynnillä.
Tämä johtaisi ennennäkemättömään ja hallitsemattomaan alkoholinkulutukseen sekä sen myötä entistä merkittävimpiin alkoholihaittoihin lukuisine seurauksineen. Suuren yleisön olisi ymmärrettävä tämä tosiasia riittävän ajoissa, ennen kuin asia on myöhäistä!
Tämän muutoksen myötä puolet Alkon myymästä litravolyymista siirtyisi 350 myyntipisteen sijasta yli 5000 myyntipisteeseen. On selvää, että Alkon 1100 miljoonan euron liikevaihto kelpaisi hyvänä lisänä kaupoille ja kioskeille. Tuskin yli 40 miljoonan euron liikevoiton vastaanottamistakaan kaupoissa tai kioskeissa vastustettaisiin.
Onneksi Suomen kansa ei ole muuttamassa kantaansa ”viinat maitokauppaan”-asiassa. Vielä äskettäin 85 % kansalaisista oli sitä mieltä, että väkevät viinat pysyvät Alkossa.
MTV:n Uutisextran haastattelema Kiviniemi muistaa sentään mainita kansanterveyden pian toimeensa astuvana merkittävänä lobbarina. Kaukana ovat ne ajat, kun nykyinen pääministerimme samasta puolueesta teki Ruotsin mallin mukaisen esityksen keskioluen palauttamiseksi Alkoon. Tämä olisi vähentänyt nykyistä Pohjoismaiden suurinta alkoholinkulutusta erittäin merkittävästi. Sipilä joutui kuitenkin hyvin pikaisesti toteamaan politiikan ankeat vänkyrät. Ainakin päättäjien linja on nyt alkoholia suosivampi, kuten alkoholilaista äänestettäessä vuosi sitten nähtiin.
On myös huomattava, että Alko on hoitanut tehtävänsä viime vuosina erittäin vastuullisesti, mm. pari vuotta sitten se äänestettiin parhaaksi työantajaksi ja tänä vuonna Vuoden Raittiusteko -tunnustus myönnettiin Alkolle sen tuottamasta aikuisille tarkoitetusta Lydia-mobiilipelistä.
Jos kansa, kansanterveyden puolustajat ja alan asiantuntijat eivät pysty torjumaan alkoholitoimijoiden voimakasta ja laajaa lobbausta, on mahdollista, ettei meillä ei enää tulevaisuudessa ole alkoholimonopolia. Mutta meillä ei ole silloin enää myöskään viranomaisten ja poliitikkojen mahdollisuutta säädellä alkoholinkulutusta Suomessa. Tätä ei monikaan tule ymmärtäneeksi.
Mielipide on julkaistu Turun Sanomissa 15.12.2018.
Alkoholimonopolin purkaminen uhkaa suomalaisten terveyttä!
”Kansanterveyttä pystytään yhtä hyvin vaalimaan kaupoissa kuin Alkossa”, julistaa Kaupan Liiton tuleva toimitusjohtaja Mari Kiviniemi Kauppalehdessä 17.12.2018. Kiviniemi kertoo tähtäävänsä Alkon monopolin purkuun ja vapaaseen alkoholipolitiikkaan. Tämä tarkoittaa selvällä suomenkielellä ilmaistuna sitä, että viinit ja väkevät viinat niiden mukana siirtyvät ”maitokauppoihin”, jos Alkoa ei enää ole. Suomen viranomaiset ja erityisesti päättävät poliitikot menettäisivät monopolin purkamisen myötä myös erittäin tärkeän keinon vaikuttaa alkoholinkulutukseen ja kansanterveyteen maassamme. Kaikki tietävät, että alkoholinkulutukseen vaikuttava oleellinen tekijä on alkoholin saatavuus. Jos saatavuus siirtyy 350 Alkon toimipisteestä yli 5000 päivittäistavarakaupan myyntipisteeseen, kulutus nousee vääjäämättömästi.
Kiviniemi puhuu samassa lauseessa Alkon ja apteekkien monopolin murtamisesta. Pyrkiikö Kaupan Liiton uusi johtaja apteekkien monopolin purkamisen varjolla siirtämään huomion pois Alkon kohtalosta ja sen seurauksista? Onkohan asiaan kokonaan liittymättömien apteekkien rooli tässä ulostulossa vain taktista hämäystä siten, että lukija ymmärtäisi kysymyksessä olevan pelkästään hyvää tarkoittava yritys helpottaa liiketoimintaa ”turhien” monopolien poistamisella?
Alkoholinkulutus on kasvanut maassamme vuosikymmenien kuluessa huolestuttavasti. Kun kokonaiskulutus oli vielä vuonna 1960 noin 3 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaista kohti, on se tällä hetkellä peräti 10.3 litraa eli suomalaiset juovat vuodessa 100-prosenttista viinaa yhteensä noin 50 miljoonaa litraa. Tutkimukset osoittavat, että suurimmat syyt kulutuksen ja samalla alkoholin aiheuttamien haittavaikutusten järkyttävälle nousulle Suomessa ovat olleet saatavuuden lisääminen ja hinnan alentaminen. Keskioluen vapauttaminen ruokakauppoihin vuonna 1969 kaksinkertaisti alkoholin kulutuksen Suomessa parissa vuodessa.
Euroopan unionin jäsenmaista vain kahdessa, Suomessa ja Ruotsissa, on poikkeusjärjestelyin oikeus ylläpitää valtion alkoholimonopolia. Lähialueiden kolmas valtion omistama viinamonopoli löytyy Norjasta. Valtion monopolilla on kaikissa maissa sama perustehtävä eli pitää alkoholin kulutus riittävän matalana, aiheuttamatta kuitenkaan alkoholia kaipaaville liiallisia murheita viinan saamisessa.
Kiviniemi toteaa Kauppalehdessä: ”Edellisen lakimuutoksen vaikutuksia seurataan nyt mielenkiinnolla. Toistaiseksi tulokset ovat olleet rohkaisevia, eikä kulutus ole kasvanut.” Tämä on virheellistä tietoa. Alkoholinkulutus on laskenut viimeisen 10 vuoden aikana noin 2 % vuodessa. Vuonna 2018 se nousi tammi-elokuussa 1.1 %. Kun tähän lisätään odotettavissa ollut kulutuksen lasku 2 %, oli todellinen nousu edelliseen vuoteen verrattuna 3.1 %.
Kulutuksen myötä myös alkoholihaitat nousevat samassa tahdissa. Viinan takia kuolee vuosittain 1700 suomalaista, ja kun lasketaan mukaan alkoholin kanssa tekemisissä olevat syövät ja sydän-verisuonisairaudet, luku kaksinkertaistuu. Tältä osin menetykset ovat miljardiluokkaa. Kaikista terveydenhuollon miespotilaista 20 % on hoidossa viinan takia, naispotilaista 10 %. Nämä poliklinikoilla mellastavat ja osastoilla riutuvat alkoholisairaat vaativat usein enemmän resursseja ja yleensäkin hoitotoimenpiteitä kuin muut. Yhteiskunnan lasku tästä on vuosittain miljardiluokkaa. Lisäksi alkoholin liikakäytön aiheuttamat murheet läheisille ja käyttäjälle itselleen ovat mittaamattomia.
Alkoholi on myötävaikuttajana mm. valtaosassa väkivaltarikoksista, sillä 40 % henkirikoksista ja 50 % pahoinpitelyistä johtuu alkoholista. Vuonna 2017 otettiin kiinni 17 608 rattijuoppoa, 60 757 kansalaista vietti yönsä putkan pahnoilla, 32 871 kansalaista joutui sairaalaan alkoholin takia ja 1700–3500, määrittelytavasta riippuen, matkasi multiin samasta syystä. Nämä luvut kertovat jokaiselle paljon. On selvää, että alkoholin haittavaikutuksia on torjuttava tehokkaasti lainsäädännön ja erityisesti saatavuuden rajoittamisen avulla.
Kansanterveys
”Kansanterveyttä pystytään yhtä hyvin vaalimaan kaupoissa kuin Alkossa” -julistus menettää merkityksensä edellä esitettyä taustaa vasten. On kovin sinisilmäistä entiseltä päänministeriltämmekin kuvitella, että Alkon kaltaiseen asiakaskontrolliin pystyttäisiin läheskään kaikissa päivittäistavarakaupan myyntipisteissä.
Alko on toistuvasti osoittanut hoitavansa tehtäväänsä huomattavasti päivittäistavarakauppaa vastuullisemmin. Päivittäistavarakaupan ikärajavalvonta on vähemmän tehokas ja Alkon lopettamisen myötä vahvempien juomien myynti alaikäisille ja humalaisille kasvaisi varmasti. Humalahakuisuuteen taipuvaiset sadat tuhannet suomalaiset käyttäisivät varmasti tilaisuutta hyväkseen ruokakaupassa asioidessaan. Alkoholiteollisuus ja päivittäistavarakauppa tietenkin suhtautuvat tähän Alkon monopolin menettämiseen myönteisesti. Näillä toimijoilla onkin ollut laaja ja tehokas lobbauskoneisto sekä lainlaatijoihin että kansalaismielipiteeseen.
On selvää, että Alkon 1600 miljoonan euron liikevaihto kelpaisi hyvänä lisänä kaupoille ja kioskeille. Tuskin 50 miljoonan liikevoittoakaan kaupoissa tai kioskeissa vastustettaisiin. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että edelleen 85 % suomalaisista vastustaa viinan myymistä päivittäistavarakaupoissa. Merkittävää on myös se, että alkoholitoimijoiden lukumäärä on maksimissaan ehkä 50 000 henkeä, kun panimoiden, kaupan ja ravintola-alan työntekijät ja mallasohraa kasvattavat viljelijät lasketaan mukaan. Toisella puolella voidaan katsoa olevan miljoonia suomalaisia, jotka saisivat esim. Alkon monopolin purkamisesta lähinnä negatiivisia vaikutuksia, varsinkin niiden 500 000 jo nyt riskirajoilla alkoholia käyttävien kansalaisten omaiset.
Suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä huolta kantavat eivät halua Alkon monopolin purkamista ja sen aiheuttamaa kulutuksen lisääntymistä.
Martti Vastamäki, professori, käsikirurgian dosentti
puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry.
