Suomalainen runoilija JN kirjoitti tämän tekstin vuonna 1993 Suomen armeijan psykiatrisessa sairaalassa sairastuttuaan vakavasti depressioon.
Haluaisin kertoa lyhyesti johdannoksi omasta hoitokokmuksestani
”Laulu Hupsulle kuninkaalle”
Mietin olenkohan unohdettu kuningas,
joka istuu valtakuntansa portailla
ja katselee paratiisin raunioita
viaton ilme kasvoillaan.
Ajattelen taivaan lintua,
joka varmasti katselee minua
ja miettii, että onpas siinä
väsyneen näköinen kuningas.
Ja tukkakin on aivan sekainen…
minä vain sille hymyilen
ja se lentelee koska
se on niin iloinen.
Ilahdun, että olenkin olemassa
vaikkakaan sen kummempaa tarkoitusta
ei luoja ole varmasti vaivautunut
ajattelemaan.
On hauskaa kun voi olla olemassa
on elämä monta kivaa arvoitusta
en minä ole koskaan ollut hyvä
niitä arvailemaan.
(kerto)
Sanovat tervetuloa järkiin
ihmettelen ja hyvän huomenen
toivotan aamunkoitteessa
kaikille taivaan linnuille.
Sanovat tervetuloa järkiin
naurahdan ja hyvän huomenen
toivotan aamunkoitteessa
kaikille todellisuuteen.
Sanovat tervetuloa järkiin
rukoilen ja hyvän huomenen
toivotan aamunkoitteessa
kaikille tulevaisuuteen.
