{"id":9266,"date":"2017-10-13T13:05:37","date_gmt":"2017-10-13T10:05:37","guid":{"rendered":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/?p=9266"},"modified":"2017-10-13T13:05:37","modified_gmt":"2017-10-13T10:05:37","slug":"kuva-muinaishistoriasta-hahmottuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/lehdisto\/kuva-muinaishistoriasta-hahmottuu","title":{"rendered":"Kuva muinaishistoriasta hahmottuu."},"content":{"rendered":"

Kuva muinaishistoriasta hahmottuu<\/a>
\nLyhennetty ote Pertti Karkaman artikkelista Kalevala ja kansallisuusaate.
\nKalevalan kulttuurihistoria, SKS 2008.<\/p>\n

Suomalais-kansallisen eepoksen idea alkoi hahmottua sivistyneist\u00f6n mieless\u00e4 sit\u00e4 mukaa kuin kansanrunouden aineistoa karttui, eurooppalaiset eeposteoriat levisiv\u00e4t maahan ja kansallinen ajattelu sai jalansijaa. Ennen autonomian aikaa k\u00e4sitykset, ett\u00e4 Suomellakin oli saattanut olla oma sankarikautensa ja yhten\u00e4inen kansallinen eepoksensa, perustuivat hajanaiseen ja puutteelliseen runoaineistoon. Aineiston karttuessa ja aineistoa j\u00e4sent\u00e4vien oppien tultua tunnetuiksi muinaishistoria ja kansanrunous sen tutkimisen l\u00e4hteen\u00e4 saivat kuitenkin v\u00e4hitellen uuden, t\u00e4sm\u00e4llisemm\u00e4n ja perustellumman sis\u00e4ll\u00f6n, vaikka kuvitteellisuus s\u00e4ilyikin kauan syntyvien suurten kertomusten pohjana.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuval\u00e4hde: SKS kirjallisuusarkistoo
\nL\u00f6nnrotin maisterin-v\u00e4it\u00f6skirja De V\u00e4in\u00e4m\u00f6ine, priscorum Fennorum numine. 1827.<\/p>\n

Vuonna 1809 ilmestyi Friedrich R\u00fchsin suomalaista muinaisrunouttakin sivuava teos Finland und seine Bewohner, joka toimi sittemmin Arwidssonin ruotsin kieleen k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4n\u00e4 monen suomalaisen oppineen, mm. Arwidssonin, Lins\u00e9nin ja L\u00f6nnrotin l\u00e4hteen\u00e4. Kymmenen vuotta my\u00f6hemmin L\u00f6nnrotin tuleva opettaja, Reinhold von Becker (1788\u20131858) teki laajan tutkimusmatkan Pohjanmaalle, Lappiin, Kainuuseen ja Pohjois-Savoon. Matkalla ker\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aineiston pohjalta h\u00e4n julkaisi Turun Wiikko-Sanomissa vuonna 1819 osaksi runomittaisen kirjoituksen \u201dV\u00e4in\u00e4m\u00f6inen\u201d. Vastoin ajankohdan romanttisia k\u00e4sityksi\u00e4 h\u00e4n tulkitsi V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen ihmiseksi, jota vain yksinkertaiset ihmiset pitiv\u00e4t puolijumalana. Beckerin ansioksi on osin luettava se, ett\u00e4 L\u00f6nnrot kiinnostui kansanrunouden keruusta ja ett\u00e4 h\u00e4n l\u00e4hti vuonna 1827 ensimm\u00e4iselle keruumatkalleen. Jo samana vuonna valmistuikin L\u00f6nnrotin maisterinv\u00e4it\u00f6skirja De V\u00e4in\u00e4m\u00f6ine, priscorum Fennorum numine, jossa V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen tosin saa viel\u00e4 jumalallisen merkityksen.
\nTeoksessaan L\u00f6nnrot osoittaa lukuisin viittein perehtyneens\u00e4 aikaisempien sukupolvien kansanrunoutta koskevaan tietoon ja k\u00e4sityksiin. L\u00f6nnrotin hahmottelemassa V\u00e4in\u00e4m\u00f6isess\u00e4 yhtyv\u00e4t eri maiden mytologioiden puolijumalille ja sankareille antamat ominaisuudet, mutta samalla my\u00f6s 1700-luvun ihanteet ja k\u00e4sitykset. V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen on jumala ja demiurgi, maailman luoja, mutta my\u00f6s kreikkalaisten ja viikinkien veroinen sankariuros. Mutta ennen kaikkea h\u00e4n on laulaja ja soittaja, kulttuuriheeros, Homeros ja Orfeus, kansan muinaisuuden kertoja, arjen huolten laulaja ja harmonian luoja. H\u00e4ness\u00e4 yhtyv\u00e4t klassisen sopusoinnun ihanteet romanttiseen sielullisuuteen, mutta taustalla erottuu my\u00f6s uushumanistinen sivistysajatus.
\nKatso my\u00f6s kuvataiteessa Siirry sivulle V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen idea.
\nHeti 1830-luvun alussa alkoi Suomessa ilmesty\u00e4 historiaa k\u00e4sittelevi\u00e4 teoksia, joissa muinaishistoria n\u00e4ytteli merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaa, ehk\u00e4 t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 A. I. Arwidssonin (1791\u20131858) L\u00e4robok i Finlands historia och geografi f\u00f6r gymnasier och skolor, 1832. Esipuheessaan Arwidsson kritisoi Ruotsin vallan aikaisia vallanpit\u00e4ji\u00e4 siit\u00e4, etteiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 antaneet arvoa suomalaisille vaan laiminl\u00f6iv\u00e4t provinssin oman kulttuurin vaalimisen ja menneisyyden muistojen tallentamisen. Tekstist\u00e4 on luettavissa varoitus sivistyneist\u00f6lle, ettei sama tilanne toistuisi my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n vallan alaisuudessa. My\u00f6s L\u00f6nnrotin kiinnostus muinaishistoriaan kulminoitui 1830-luvulla, siis aikana, jolloin h\u00e4n teki merkitt\u00e4vimm\u00e4t runonkeruumatkansa ja jolloin h\u00e4nen mieless\u00e4\u00e4n alkoi synty\u00e4 kokonaiskuva suomalaisesta kansaneepoksesta. K\u00e4sitykset muinaishistoriasta ja eepoksesta kulkivat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4: L\u00f6nnrotin mieless\u00e4 kansaneepos on muinaishistorian esitys, mik\u00e4 puolestaan viittaa jo 1700-luvulla syntyneeseen k\u00e4sitykseen kansanrunouden historiallisesta ja kansatieteellisest\u00e4 todistusarvosta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuva muinaishistoriasta hahmottuu Lyhennetty ote Pertti Karkaman artikkelista Kalevala ja kansallisuusaate. Kalevalan kulttuurihistoria, SKS 2008. Suomalais-kansallisen eepoksen idea alkoi hahmottua sivistyneist\u00f6n mieless\u00e4 sit\u00e4 mukaa kuin kansanrunouden aineistoa karttui, eurooppalaiset eeposteoriat levisiv\u00e4t maahan ja kansallinen ajattelu sai jalansijaa. Ennen autonomian aikaa k\u00e4sitykset, ett\u00e4 Suomellakin oli saattanut olla oma sankarikautensa ja yhten\u00e4inen kansallinen eepoksensa, perustuivat hajanaiseen ja puutteelliseen runoaineistoon. Aineiston karttuessa ja aineistoa j\u00e4sent\u00e4vien oppien tultua tunnetuiksi muinaishistoria ja kansanrunous sen tutkimisen l\u00e4hteen\u00e4 saivat kuitenkin v\u00e4hitellen uuden, t\u00e4sm\u00e4llisemm\u00e4n ja perustellumman sis\u00e4ll\u00f6n, vaikka kuvitteellisuus s\u00e4ilyikin kauan syntyvien suurten kertomusten pohjana. Kuval\u00e4hde: SKS kirjallisuusarkistoo L\u00f6nnrotin maisterin-v\u00e4it\u00f6skirja De V\u00e4in\u00e4m\u00f6ine, priscorum Fennorum numine. 1827. Vuonna 1809 <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":9267,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[61,63],"tags":[],"class_list":["post-9266","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-lehdisto","category-muinaisuskonnot","has_thumb"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9266","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9266"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9266\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9267"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9266"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9266"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9266"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}