{"id":9263,"date":"2017-10-13T12:51:41","date_gmt":"2017-10-13T09:51:41","guid":{"rendered":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/?p=9263"},"modified":"2017-10-13T12:51:41","modified_gmt":"2017-10-13T09:51:41","slug":"kansallisuusaate-kalevalan-taustana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/lehdisto\/kansallisuusaate-kalevalan-taustana","title":{"rendered":"Kansallisuusaate Kalevalan taustana."},"content":{"rendered":"

Kansallisuusaate Kalevalan taustana<\/a>
\nLyhennetty ote Pertti Karkaman artikkelista Kalevala ja kansallisuusaate.
\nKalevalan kulttuurihistoria, SKS 2008.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuval\u00e4hde: SKS kirjallisuusarkisto
\nHenrik Gabriel Porthan (1739-1804).<\/p>\n

Kansallisen valtion synty edellytti, ett\u00e4 oli ensin rakennettava kansakunnan taloudelliset, yhteiskunnalliset ja sivistykselliset toimintaedellytykset sek\u00e4 kansallinen yhteistunto ja yhteistahto. Autonomian ajan sivistyneist\u00f6n teht\u00e4v\u00e4ksi tuli kertoa suuret kertomukset, joiden tarkoituksena oli esitt\u00e4\u00e4 uskottavia ja siksi toiminnan perustaksi kelpaavia malleja ja myyttej\u00e4 suomalaisten menneisyydest\u00e4, nykyisyydest\u00e4 ja tulevaisuudesta. Oli luotava kuva Suomesta ja suomalaisista, suomalaisesta kansakunnasta historiallisena subjektina, toimijana suhteessa itseens\u00e4 ja muihin kansakuntiin.
\nEtenkin autonomian alkupuolella, ennen 1860-luvulla virinnytt\u00e4 poliittista el\u00e4m\u00e4\u00e4, huomattava osa sivistyneist\u00f6st\u00e4 otti teht\u00e4v\u00e4kseen sulattaa monista aineksista rakentunut kulttuuri erityismuodoksi, joka sovittaisi kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaiset juonteet yhten\u00e4iseksi kansalliseksi kulttuuriksi. T\u00e4h\u00e4n sovitusty\u00f6h\u00f6n vaikutti ratkaisevasti se, ett\u00e4 kansanrunouden keruu ja tuntemus vahvisti uskoa kansan kulttuurisiin kykyihin. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 osaa toisaalta n\u00e4ytteliv\u00e4t sivistyneist\u00f6n omaksumat eurooppalaiset aatteet ja opit: niist\u00e4 l\u00f6ydettiin ylihistoriallisiksi uskotut periaatteet, joiden katsottiin antavan yhteisyydelle lujan perustan.
\nKalevala ei ole vain L\u00f6nnrotin teos. Se on kollektiivinen kertomus, jonka kulttuurihistoria ulottuu satakunta vuotta syntyhetke\u00e4\u00e4n kauemmas menneisyyteen. Autonomian aika synnytti kokonaan uuden tilanteen rajamaan historiassa, ja tahto vahvistaa kollektiivista identiteetti\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kansakunnan rakennukselle kulttuurinen perusta voimistui. Mutta halun ja tahdon suunnasta ja toiminnan sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 k\u00e4ytiin kovaa kamppailua. Autonomian alkuvaiheen ehk\u00e4 suurin ongelma sivistyneist\u00f6lle oli se, ett\u00e4 Suomelta puuttui kirjoitettu historia, jossa kansan muinaisuus olisi s\u00e4ilynyt j\u00e4lkipolville. Suomenmielisten teht\u00e4v\u00e4ksi tuli kirjoittaa historia, joka todistaisi, ett\u00e4 suomalaisilla oli kaikki historialliset ja kulttuuriset edellytykset itsen\u00e4iseen olemassaoloon.
\nValtiollisesta historiasta johtuen katseet suuntautuivat esihistorialliseen muinaisaikaan. Koska historiallisesti p\u00e4tev\u00e4\u00e4 tietoa ei viel\u00e4 ollut, kansanrunoudesta tuli merkitt\u00e4vin tiedon l\u00e4hde ei ainoastaan Suomessa vaan muuallakin Euroopassa. Vaikka Turun Akatemiaan tuli jo 1700-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 vaikutteita G\u00f6ttingenin l\u00e4hdekriittisest\u00e4 historiantutkimuksesta, k\u00e4sitys kansanrunouden historiallisesta luotettavuudesta s\u00e4ilyi Suomessa pitk\u00e4\u00e4n aina 1800-luvulle saakka. Kriittisemp\u00e4\u00e4 asennetta levitti ennen muita H. G. Porthan Paavali Juusteenin piispainkronikan (1573) kommentaareissaan (1784-1900).
\nKansanrunouden asemaan historiallisen tiedon l\u00e4hteen\u00e4 vaikutti huomattavasti sekin, ettei historialla suinkaan aina ymm\u00e4rretty tapahtumien, tekojen ja henkil\u00f6iden tosiasiallista kuvausta vaan hengenhistoriaa, kansanrunouden s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4 ja v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4 kuvaa siit\u00e4, millaisia kulttuuriset tarpeet ja kulttuurin muodot olivat olleet muinaisina aikoina ja miten ne olivat kehittyneet kansan el\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 ajasta toiseen. Uskottiin, ett\u00e4 kansanrunous v\u00e4litti p\u00e4tev\u00e4\u00e4 tietoa kansan alkuper\u00e4isest\u00e4 ja aidosta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja tavoista ajatella ja tuntea.
\nKeskeisen\u00e4 kiistan aiheena oli autonomian alussa se, oliko suomalaisilla ollut muinaisuudessa sankariaika ja oliko sen kuvauksena syntynyt aikojen saatossa l\u00e4ntisten sankarieepoksien tapainen kansaneepos vai kuvasiko uskottu suomalainen kansaneepos vain kansan sin\u00e4ns\u00e4 sankarillista mutta rauhanomaista taistelua ankaraa luontoa vastaan. T\u00e4m\u00e4 ristiriita on sittemmin erottunut my\u00f6s L\u00f6nnrotin Kalevalan ideologisten tulkintojen keskeisen\u00e4 ongelmana. A. I. Arwidsson ja K. A. Gottlundkin viel\u00e4 1810-luvulla uskoivat, ett\u00e4 suomalaisilla oli ollut aikakausi, joka muistutti sek\u00e4 Iliaan ett\u00e4 germaanisen ja skandinaavisen sankariepiikan kuvaamaa maailmantilaa. Romanttisten k\u00e4sitysten rinnalla, esimerkiksi J. J. Tengstr\u00f6min kirjoituksissa, erottui realistisempi, voisi sanoa demokraattisempi k\u00e4sitys kansan arkisesta sankaruudesta.
\nL\u00f6nnrot toimi t\u00e4ss\u00e4kin suuntien sovittelijana. Kalevala oli ensimm\u00e4inen suurisuuntainen yritys esitt\u00e4\u00e4 suomalaisten muinaishistoria yhten\u00e4isen\u00e4 kertomuksena niin, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6n eri osat saattoivat omaksua sen totuudellisena ja hyv\u00e4ksy\u00e4 sen esitt\u00e4m\u00e4t arvot ja normit omikseen sek\u00e4 samastua sen henkil\u00f6ihin ja tapahtumiin. L\u00f6nnrotin tarkoituksena oli laatia kertomus, joka herderil\u00e4isitt\u00e4in vastaisi kansan k\u00e4sityst\u00e4 omasta myyttisest\u00e4 menneisyydest\u00e4\u00e4n. Mutta h\u00e4n otaksui my\u00f6s, ett\u00e4 taustalla ehk\u00e4 erottui my\u00f6s kuva historiallisesta aikakaudesta, sek\u00e4 muinaisten uroiden toiminnasta ett\u00e4 kansanmiesten ja -naisten arkisesta sankaruudesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kansallisuusaate Kalevalan taustana Lyhennetty ote Pertti Karkaman artikkelista Kalevala ja kansallisuusaate. Kalevalan kulttuurihistoria, SKS 2008. Kuval\u00e4hde: SKS kirjallisuusarkisto Henrik Gabriel Porthan (1739-1804). Kansallisen valtion synty edellytti, ett\u00e4 oli ensin rakennettava kansakunnan taloudelliset, yhteiskunnalliset ja sivistykselliset toimintaedellytykset sek\u00e4 kansallinen yhteistunto ja yhteistahto. Autonomian ajan sivistyneist\u00f6n teht\u00e4v\u00e4ksi tuli kertoa suuret kertomukset, joiden tarkoituksena oli esitt\u00e4\u00e4 uskottavia ja siksi toiminnan perustaksi kelpaavia malleja ja myyttej\u00e4 suomalaisten menneisyydest\u00e4, nykyisyydest\u00e4 ja tulevaisuudesta. Oli luotava kuva Suomesta ja suomalaisista, suomalaisesta kansakunnasta historiallisena subjektina, toimijana suhteessa itseens\u00e4 ja muihin kansakuntiin. Etenkin autonomian alkupuolella, ennen 1860-luvulla virinnytt\u00e4 poliittista el\u00e4m\u00e4\u00e4, huomattava osa sivistyneist\u00f6st\u00e4 otti teht\u00e4v\u00e4kseen sulattaa monista aineksista rakentunut <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":9264,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[61,63],"tags":[],"class_list":["post-9263","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-lehdisto","category-muinaisuskonnot","has_thumb"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9263","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9263"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9263\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9264"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9263"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9263"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9263"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}