{"id":8982,"date":"2017-10-04T15:24:51","date_gmt":"2017-10-04T12:24:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/?p=8982"},"modified":"2017-10-04T15:24:51","modified_gmt":"2017-10-04T12:24:51","slug":"kohtuullisuudesta-raittiuteen-ja-tyovaenyhdistykseksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/lehdisto\/kohtuullisuudesta-raittiuteen-ja-tyovaenyhdistykseksi","title":{"rendered":"Kohtuullisuudesta raittiuteen ja ty\u00f6v\u00e4enyhdistykseksi."},"content":{"rendered":"
\n

Kohtuullisuudesta raittiuteen ja ty\u00f6v\u00e4enyhdistykseksi<\/h1>\n<\/header>\n
\n

Raittiusyhdistys Koiton historia on v\u00e4rik\u00e4s. Mukaan mahtuu niin ilonpitoa ja harrastustoimintaa kuin aatteellisia kiistoja ja politiikkaa.<\/p>\n

Raittiusyhdistys Koitto perustettiin<\/strong>\u00a014. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 lokakuuta vuonna 1883 Helsingiss\u00e4. Raittiusaate ei sin\u00e4ns\u00e4 ollut uusi asia, mutta Koitto oli mukana n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 aatteelle kokonaan uutta suuntaa.<\/p>\n

Kalevalan kokoaja Elias L\u00f6nnrot ja moni muu oli jo perustanut raittiusseuroja vuosisadan alkupuolelta l\u00e4htien, mutta tuohon aikaan raittiusliike oli l\u00e4hinn\u00e4 sivistyneist\u00f6n harrastus. Yl\u00e4luokkaan lukeutuva L\u00f6nnrotkin varoitteli ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 rahvasta juopottelusta ja puhui paloviinan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vastaan l\u00e4\u00e4k\u00e4rikirjassaan \u201dSuomalaisen Talonpojan Koti-L\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u201d (1839) \u2013 h\u00e4n ei tosin aina itsek\u00e4\u00e4n pysynyt oman seuransa periaatteissa.<\/p>\n

Raittiusyhdistys Koitto toi kuitenkin<\/strong>\u00a0aivan uusi tuulia. Yhdistyksen perusti Kansanvalistusseuran sihteeri ja valtiop\u00e4iv\u00e4edustaja Aksel August Granfelt, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa osallisina toiminnassa eiv\u00e4t olleet vain ylh\u00e4iset. Koitto veti mukaansa joukoittain p\u00e4\u00e4kaupunkiin muuttaneita ty\u00f6l\u00e4isnuoria ja toi raittiuden ihanteen tavallisten ihmisten mieliin.<\/p>\n

Alkuvaiheessa Koitto jakautui t\u00e4yden raittiuden ja kohtuullisen raittiuden osastoihin. Kohtuuden kannattajiin kuuluivat ne j\u00e4senet, jotka hyv\u00e4ksyiv\u00e4t raittiusliikkeen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n, mutta eiv\u00e4t halunneet antaa ehdotonta raittiuden lupausta. Kohtuuden osaston erottua Koitosta muodostui yksinomaan t\u00e4yden p\u00e4ihteett\u00f6myyden pohjalta toimiva raittiusyhdistys.<\/p>\n

Samaa kehityst\u00e4 kuvasi my\u00f6s se, ett\u00e4 suomalaisten raittiusj\u00e4rjest\u00f6jen kattoj\u00e4rjest\u00f6 oli alkuper\u00e4iselt\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4 Kohtuuden Yst\u00e4v\u00e4t. Vuonna 1884 nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa Raittiuden Yst\u00e4v\u00e4t, joka kuvastaa ajatusta, ett\u00e4 p\u00e4ihteit\u00e4 ei tarvita el\u00e4m\u00e4n iloihin tai suruihin lainkaan.<\/p>\n

Sosiaalinen yhteis\u00f6 juuriltaan irronneille<\/h3>\n

Heti ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina<\/strong>\u00a0Koittoon perustettiin kirjasto sek\u00e4 laulu- ja soittokuntia. 1900-luvun alussa opinhaluisille j\u00e4rjestettiin erilaisia opiskelumahdollisuuksia kansakoulukursseista viulunsoittoon.<\/p>\n

Viikkokokouksissa keskusteltiin urheilusta, s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4isyydest\u00e4, v\u00e4kijuomista sek\u00e4 my\u00f6s naisten asemasta ja \u00e4\u00e4nioikeudesta. Koiton j\u00e4senist\u00f6n enemmist\u00f6 oli nuoria aikuisia, hieman yli kaksikymment\u00e4vuotiaita. Vain murto-osa oli syntyper\u00e4isi\u00e4 helsinkil\u00e4isi\u00e4. Koitto tarjosi sosiaalisen yhteis\u00f6n juuriltaan irronneille, maalta muuttaneelle, kaupungin houkutuksille alttiille nuorisolle.<\/p>\n

1900-luvun alussa yhdistys sai<\/strong>\u00a0uusia j\u00e4seni\u00e4 ja toiminta vilkastui. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa turmion l\u00e4hteen\u00e4 ei n\u00e4hty vain juoppoutta. K\u00e4ytiin jopa keskustelua siit\u00e4, voiko Koiton tilaisuuksissa tai Koiton tiloissa tanssia tai esitt\u00e4\u00e4 n\u00e4ytelmi\u00e4. Terve ilonpito onneksi voitti.<\/p>\n

Koitto hankki j\u00e4senist\u00f6lleen kes\u00e4siirtolaksi Helsingin Vanhankaupunginlahdella sijaitsevan Lammassaaren vuonna 1904 ja sinne perustettiin n\u00e4ytelm\u00e4seura. Vuonna 1919 seurasta kehittyi Koiton N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. Koiton N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 yhdistyi my\u00f6hemmin Kansanteatteriin, joka sittemmin sulautui Helsingin ty\u00f6v\u00e4enteatteriin. T\u00e4m\u00e4 taas muodosti pohjan tulevalle Helsingin kaupunginteatterille.<\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4en yhdistykseksi<\/h3>\n

Vuonna 1915 Koitto erosi<\/strong>\u00a0kattoj\u00e4rjest\u00f6 Raittiuden Yst\u00e4vist\u00e4. Ty\u00f6v\u00e4est\u00f6 p\u00e4\u00e4tteli, ett\u00e4 puute ja kurjuus eiv\u00e4t johdu yksinomaan juoppoudesta, vaan ett\u00e4 juoppous johtuu ainakin suurelta osalta vallitsevasta yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Raittiusasia n\u00e4htiin nyt osana vallitsevaa politiikkaa. Raittiiden ja hyvien el\u00e4m\u00e4ntapojen ihanteista ei luovuttu, mutta ne ymm\u00e4rrettiin aikaisempaa v\u00e4ljemmin.<\/p>\n

Suuri joukko koittolaisia osallistui sis\u00e4llissotaan ja huomattava osa joutui sodan j\u00e4lkeen vankileireille. Sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 yhdistyksen omaisuus julistettiin myynti- ja hukkaamiskieltoon. Toiminnan jatkaminen n\u00e4ytti vaikealta. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 ja sekakuoro k\u00e4ynnistiv\u00e4t toimintansa uudelleen jo syksyll\u00e4 1918. My\u00f6hemmin per\u00e4ss\u00e4 seurasivat my\u00f6s muut piirit. Vuoden 1919 vuosikertomuksessa todettiin, ett\u00e4 kansalaissota h\u00e4vittiin, mutta kieltolaki tuli voimaan.<\/p>\n

Suomesta Amerikkaan muuttaneille<\/strong>\u00a0siirtolaisperheille alkoholi tuotti paljon surua ja murhetta. Aktiivista toimintaa oli ollut 1890-luvulta l\u00e4htien mm. Calumetin kuparisaaren siirtolaisten keskuudessa. Siirtolaisten joukossa oli my\u00f6s Raittiusyhdistys Koittoon Helsingiss\u00e4 kuuluneita j\u00e4seni\u00e4. Amerikan suomalaisen raittiuskansan \u00e4\u00e4nenkannattaja Koitto kehottaa perheen\u00e4itej\u00e4 ja vaimoja ottamaan ohjat k\u00e4siins\u00e4 ja poistamaan v\u00e4kijuomat kapakoista. Atlantin toisella puolellakin elettiin kieltolain aikaa.<\/p>\n

\"Koiton
Koiton viesti Amerikan sisaryhdistykselle vuonna 1919.<\/figcaption><\/figure>\n

Vuonna 1930 maan alla toimineet kommunistit<\/strong>\u00a0saivat enemmist\u00f6n Koiton hallituksessa, mik\u00e4 puolestaan aiheutti lapualaisissa ankaraa vastustusta. Saman vuoden hein\u00e4kuussa viranomaiset sulkivat Koiton talon. Ovien avaamisen ehtona oli kommunistien erottaminen yhdistyksest\u00e4.<\/p>\n

Koiton runsaan vuosisadan historiaan mahtuu siis monia vaiheita: ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4\u00e4n Koitto oli leimallisesti yhteiskunnallinen liike, sittemmin sivistys- ja kulttuuriliike ja 1950-luvulta l\u00e4htien nuoriso- ja varhaisnuorisoliike.<\/p>\n

Kirjoittaja Tuula Vuolle-Selki on kasvatus- ja sosiaalihistoriaan perehtynyt tutkija sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkerta- ja tietokirjailija.<\/em><\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 historiaa:\u00a0Lue Amerikansuomalaisten raittiusliikkeen vaiheista<\/a><\/p>\n

Teksti: Tuula Vuolle-Selki<\/a><\/strong><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kohtuullisuudesta raittiuteen ja ty\u00f6v\u00e4enyhdistykseksi Raittiusyhdistys Koiton historia on v\u00e4rik\u00e4s. Mukaan mahtuu niin ilonpitoa ja harrastustoimintaa kuin aatteellisia kiistoja ja politiikkaa. Raittiusyhdistys Koitto perustettiin\u00a014. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 lokakuuta vuonna 1883 Helsingiss\u00e4. Raittiusaate ei sin\u00e4ns\u00e4 ollut uusi asia, mutta Koitto oli mukana n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 aatteelle kokonaan uutta suuntaa. Kalevalan kokoaja Elias L\u00f6nnrot ja moni muu oli jo perustanut raittiusseuroja vuosisadan alkupuolelta l\u00e4htien, mutta tuohon aikaan raittiusliike oli l\u00e4hinn\u00e4 sivistyneist\u00f6n harrastus. Yl\u00e4luokkaan lukeutuva L\u00f6nnrotkin varoitteli ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 rahvasta juopottelusta ja puhui paloviinan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vastaan l\u00e4\u00e4k\u00e4rikirjassaan \u201dSuomalaisen Talonpojan Koti-L\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u201d (1839) \u2013 h\u00e4n ei tosin aina itsek\u00e4\u00e4n pysynyt oman seuransa periaatteissa. Raittiusyhdistys Koitto toi kuitenkin\u00a0aivan uusi tuulia. Yhdistyksen perusti <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":8983,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[61],"tags":[],"class_list":["post-8982","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-lehdisto","has_thumb"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8982","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8982"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8982\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8983"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8982"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8982"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8982"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}