{"id":8978,"date":"2017-10-04T15:05:15","date_gmt":"2017-10-04T12:05:15","guid":{"rendered":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/?p=8978"},"modified":"2017-10-04T15:05:41","modified_gmt":"2017-10-04T12:05:41","slug":"8978","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/lehdisto\/8978","title":{"rendered":"Raittiusliike oli amerikansuomalaisia yhdist\u00e4v\u00e4 voima."},"content":{"rendered":"<header class=\"entry-header\">\n<h1 class=\"entry-title\">Raittiusliike oli amerikansuomalaisia yhdist\u00e4v\u00e4 voima<\/h1>\n<\/header>\n<div class=\"entry-content\">\n<p class=\"artikkelin-ingressi\">1900-luvun alussa Amerikan suomalaisten yhteis\u00f6ss\u00e4 oli erikoinen kilpailutilanne. Raittiusliike ja ty\u00f6v\u00e4enliike ajoivat kumpikin raittiusasiaa ja kamppailivat siit\u00e4, kumpi saa suomalaiset maahanmuuttajat puolelleen.<\/p>\n<figure id=\"attachment_3303\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-3303\" src=\"data:image\/gif;base64,R0lGODlhAQABAAAAACH5BAEKAAEALAAAAAABAAEAAAICTAEAOw==\" data-layzr=\"http:\/\/raitis.fi\/raittiudenystavat2\/wp-content\/uploads\/2017\/06\/suomalaisamerikkalaiset-raitistelijat-245x300.jpg\" alt=\"Suomalaisia siirtolaisia kokoontuneena Raittiusseuran talon kuistilla. Paikka on Eveleth, Kalifornia vuonna 1904. Kuva: SLS arkisto\" width=\"245\" height=\"300\" \/><figcaption class=\"wp-caption-text\">Suomalaisia siirtolaisia kokoontuneena Raittiusseuran talon kuistilla. Paikka on Eveleth, Kalifornia vuonna 1904. Kuva: SLS arkisto<\/figcaption><\/figure>\n<p><strong>Monelle Suomesta Amerikkaan muuttaneelle<\/strong>siirtolaiselle alkoholi oli ongelma. Ty\u00f6 kaivoksissa ja mets\u00e4k\u00e4mpill\u00e4 oli raskasta. Suomesta tulijat olivat valtaosaltaan poikamiehi\u00e4 tai miehi\u00e4, joiden perhe oli j\u00e4\u00e4nyt kotimaahan. V\u00e4h\u00e4inen vapaa-aika oli houkutuksille altista.<\/p>\n<p>Ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 puuttui koti-Suomessa vallinnut sosiaalinen kontrolli, kuten kyl\u00e4yhteis\u00f6, sukulaiset tai kirkko ja my\u00f6s koti-ik\u00e4v\u00e4 vaivasi. Valtiovallankaan k\u00e4si ei ulottunut syrj\u00e4isill\u00e4 siirtolaisalueilla Amerikassa ja Kanadassa el\u00e4neiden siirtolaismiesten k\u00e4yt\u00f6kseen tai pikkurikkomuksiin.<\/p>\n<p><strong>Raittiusaktiivi ja aikalainen<\/strong>\u00a0Akseli J\u00e4rnefelt-Rauanheimo kuvaa 1890-luvun suomalaismiesten railakasta vapaa-ajan viettoa kirjassaan Suomalaiset Amerikassa:<\/p>\n<p>\u2013 Ensi aikoina suomalaiset yleens\u00e4 tekiv\u00e4t itsens\u00e4 tunnetuksi suuren juoppouden kautta. Raakaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 vietettiin kapakoissa, sinne ansiot kulutettiin ja siell\u00e4 m\u00e4ss\u00e4ttiin.<\/p>\n<p>Olosuhteet huomioon ottaen suomalaisten keskuudessa raittiusty\u00f6t\u00e4 oli teht\u00e4v\u00e4 ehdottomuutta noudattaen ja t\u00e4ydellist\u00e4 raittiutta vaatien.<\/p>\n<h3>Aluksi k\u00e4ytiin ruotsalaisten ja norjalaisten raittiuskokouksissa<\/h3>\n<p><strong>Raittiusliike oli alkuvaiheessa<\/strong>\u00a0suomalaissiirtolaisten kenties t\u00e4rkein sosiaalinen instituutio ja yhdist\u00e4v\u00e4 voima. Aluksi suomalaiset k\u00e4viv\u00e4t ruotsalaisten ja norjalaisten raittiuskokouksissa. Suomen ruotsalaisseuduilta tulleille kieli ei ollut ongelma, suomenkielisille sen sijaan oli.<\/p>\n<p>Suomalaiset alkoivat v\u00e4hitellen perustaa omia raittiusseurojaan. Ensimm\u00e4inen yhdistys aloitti toimintansa Hancockissa Michiganin norjalaisessa raittiusseurassa k\u00e4yneiden suomalaisj\u00e4senten aloitteesta. Vuonna 1885 perustettiin Quincyss\u00e4 raittiusyhdistys Pohjan T\u00e4hti.<\/p>\n<p>Raittiusseurojen nimet kuten Totuuden Etsij\u00e4, Auringon S\u00e4de, Elon T\u00e4hti, Aallotar, Rauhan Koti ja Ilo-Huuto kertovat toiminnan ylevist\u00e4 tavoitteista ja siveellisesti kohottavasta sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 raittiusj\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 tehtiin paljon my\u00f6s sosiaalista ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Raittiusseurat olivat suomalaissiirtolaisille<\/strong>\u00a0kirkon lis\u00e4ksi ainoa paikka, jossa he saattoivat tavata toisiaan. Muiden kuin suomalaisten kanssa oltiin hyvin v\u00e4h\u00e4n tekemisiss\u00e4 ty\u00f6n ulkopuolella. Avioliittokumppaniakin haettiin omanmaalaisten keskuudesta.<\/p>\n<p>Siirtolaiset kuitenkin kaipasivat toimintaa, joka my\u00f6hemmin kanavoitui muun muassa ty\u00f6v\u00e4enliikkeeseen, n\u00e4ytelm\u00e4kerhoihin, soittokuntiin, ja voimisteluseuroihin.<\/p>\n<h3>Raittiusliikkeen hajoaminen<\/h3>\n<p><strong>Raittiusseurat olivat tiukasti<\/strong>\u00a0kirkon holhouksessa. Useimmat johtajat olivat pappeja ja monet tavoitteissaan tiukkoja, jopa ahdasmielisi\u00e4. T\u00e4ydellisen raittiuden tavoitetta yll\u00e4pidettiin pikkutarkasti. Seuroissa k\u00e4ytiin muun muassa\u00a0keskustelua siit\u00e4, saiko raittiusliikkeen j\u00e4sen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 alkoholia sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4.<\/p>\n<p>Erimielisyydet tanssin ja muun kevyen ohjelman sis\u00e4llytt\u00e4misest\u00e4 raittiusliikkeen toimintaan jakoivat sen pian kahtia. Terveen ilonpidon sallivat perustivat oman keskusyhdistyksens\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n Suomalainen Raittiuden Yst\u00e4v\u00e4in Yhdistys Amerikassa.<\/p>\n<p><strong>Amerikansuomalainen raittiusliike<\/strong>\u00a0oli alun perin varsin konservatiivinen. Se suhtautui ty\u00f6v\u00e4enliikkeeseen avoimen torjuvasti. Raittius oli kuitenkin osa my\u00f6s ty\u00f6v\u00e4enliikkeen aatesis\u00e4lt\u00f6\u00e4, joten raittiusliikkeen ja ty\u00f6v\u00e4enliikkeen v\u00e4lille syntyi selv\u00e4 kilpailuasetelma.<\/p>\n<p>Ty\u00f6v\u00e4enliike n\u00e4ki alkoholin k\u00e4yt\u00f6n kapitalismiin kuuluvana paheena, jolla heikennettiin ty\u00f6v\u00e4enluokan asemaa. Monet Amerikassa vaikuttaneet ty\u00f6v\u00e4enliikkeen edustajat, tunnetuimpana Matti Kurikka, puhuivat alkoholia vastaan. Sosialistit katsoivat, etteiv\u00e4t he tarvinneet raittiusseuroja, koska ty\u00f6v\u00e4enliikkeess\u00e4 oli mahdollisuus ajaa raittiusliikkeen tavoitteita.<\/p>\n<h3>Kieltolain vaikutus raittiusliikkeeseen<\/h3>\n<p><strong>Kieltolain tultua voimaan 1919<\/strong>\u00a0raittiusliikkeen kannattajat tunsivat saavuttaneensa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4. Raittiusseuraty\u00f6ll\u00e4 ei n\u00e4hty en\u00e4\u00e4 olevan suurta merkityst\u00e4. Kieltolain my\u00f6t\u00e4 raittiusliikkeen kannatus kuihtui.<\/p>\n<p>Kun kieltolaki kumottiin, olivat suomalaissiirtolaiset jo sulautuneet ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan. Seuraavan polven siirtolaiset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 kokeneet raittiusaatetta yht\u00e4lailla yhdist\u00e4v\u00e4ksi tekij\u00e4ksi kuin edellinen polvi. Raittiusliikkeen sosiaaliset teht\u00e4v\u00e4t olivat siirtyneet yhteiskunnalle tai muille instituutioille.<\/p>\n<p><em>Kirjoittaja Tuula Vuolle-Selki on kasvatus- ja sosiaalihistoriaan perehtynyt tutkija sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkerta- ja tietokirjailija.<\/em><\/p>\n<p>Lis\u00e4\u00e4 historiaa:<em>\u00a0<\/em><a href=\"http:\/\/raitis.fi\/raittiudenystavat2\/2017\/06\/01\/kohtuullisuudesta-raittiuteen-ja-tyovaenyhdistykseksi\/\">Lue Raittiusyhdistys Koiton v\u00e4rikk\u00e4\u00e4st\u00e4 historiasta<\/a><\/p>\n<p><strong>Teksti: Tuula Vuolle-Selki<\/strong><br \/>\n<a href=\"http:\/\/raitis.fi\/raittiudenystavat2\/2017\/06\/01\/raittiusliike-oli-amerikansuomalaisia-yhdistava-voima\/\">Uutisl\u00e4hde<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Raittiusliike oli amerikansuomalaisia yhdist\u00e4v\u00e4 voima 1900-luvun alussa Amerikan suomalaisten yhteis\u00f6ss\u00e4 oli erikoinen kilpailutilanne. Raittiusliike ja ty\u00f6v\u00e4enliike ajoivat kumpikin raittiusasiaa ja kamppailivat siit\u00e4, kumpi saa suomalaiset maahanmuuttajat puolelleen. Suomalaisia siirtolaisia kokoontuneena Raittiusseuran talon kuistilla. Paikka on Eveleth, Kalifornia vuonna 1904. Kuva: SLS arkisto Monelle Suomesta Amerikkaan muuttaneellesiirtolaiselle alkoholi oli ongelma. Ty\u00f6 kaivoksissa ja mets\u00e4k\u00e4mpill\u00e4 oli raskasta. Suomesta tulijat olivat valtaosaltaan poikamiehi\u00e4 tai miehi\u00e4, joiden perhe oli j\u00e4\u00e4nyt kotimaahan. V\u00e4h\u00e4inen vapaa-aika oli houkutuksille altista. Ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 puuttui koti-Suomessa vallinnut sosiaalinen kontrolli, kuten kyl\u00e4yhteis\u00f6, sukulaiset tai kirkko ja my\u00f6s koti-ik\u00e4v\u00e4 vaivasi. Valtiovallankaan k\u00e4si ei ulottunut syrj\u00e4isill\u00e4 siirtolaisalueilla Amerikassa ja Kanadassa el\u00e4neiden siirtolaismiesten k\u00e4yt\u00f6kseen tai <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":8979,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[61],"tags":[],"class_list":["post-8978","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-lehdisto","has_thumb"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8978","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8978"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8978\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8979"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8978"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8978"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8978"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}