\u201dPohjoismainen Vastarintaliike on demokratian vihollinen, ja valtion tulee n\u00e4in ollen kielt\u00e4\u00e4 liike.\u201d T\u00e4m\u00e4 on toteamus, jota levitet\u00e4\u00e4n sanomalehdiss\u00e4 ja sosiaalisessa mediassa sen j\u00e4lkeen kun joku poliittisesti korrekti henkil\u00f6 on loukkaantunut ja j\u00e4rkyttynyt n\u00e4hty\u00e4\u00e4n aktivistejamme jakamassa lentolehtisi\u00e4 kotikaupungissaan.<\/p>\n
<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4 fraasia levitt\u00e4v\u00e4t joskus poliittisesti alkukantaiset ja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t, joskus taas p\u00e4\u00e4kirjoitustoimittajat ja muut ammatikseen yhteiskunnallisista asioista julkisesti keskustelevat ihmiset. \u201dEmme saisi toimia teid\u00e4n hallitsemassanne yhteiskunnassa, joten siksi mek\u00e4\u00e4n emme salli, ett\u00e4 te toimisitte meid\u00e4n hallitsemassamme yhteiskunnassa\u201d on yksinkertainen kannanotto, jonka jokainen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 poliittisen sivistyksen tasoon katsomatta. On sitten toinen asia, onko t\u00e4m\u00e4 kannanotto loppuun asti ajateltu.
\nVoi esimerkiksi todeta, etteiv\u00e4t meid\u00e4n vihollisemme ole oikeutettuja asettamaan itse\u00e4\u00e4n moraalisesti meid\u00e4n yl\u00e4puolellemme, vaan he toimivat \u201dsilm\u00e4 silm\u00e4st\u00e4, hammas hampaasta\u201d -periaatteen mukaan; vihollisemme haluavat sortaa meit\u00e4 syytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n meit\u00e4 samaan aikaan potentiaalisiksi sortajiksi. T\u00e4m\u00e4 on tekopyh\u00e4\u00e4 ja kaksinaismoralismia jo itsess\u00e4\u00e4n. Voimme aloittaa siis siit\u00e4, ettei kukaan vihollisistamme, jotka haluavat meid\u00e4t kielt\u00e4\u00e4, ainakaan ole moraalisesti yl\u00e4puolellamme.<\/p>\n
\u201dDemokratia\u201d ei todellisuudessa vallitse
\nJatkan edelleen, ettei voi tuosta vain m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, kuka on demokratian vihollinen ja kuka ei. \u201dDemokratia\u201d on k\u00e4site, joka voi merkit\u00e4 mit\u00e4 tahansa. Ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n yleist\u00e4 ja yhten\u00e4ist\u00e4 demokratian k\u00e4sitett\u00e4, jota joko puolustetaan tai vastustetaan. Vakavia ja monipuolisia kannanottoja voi tehd\u00e4 vain, kun on kyse tarkasti selitett\u00e4viss\u00e4 olevista ilmi\u00f6ist\u00e4. Seuraavassa muutamia esimerkkej\u00e4, jotka osoittavat, kuinka demokratia voi t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 merkit\u00e4 mit\u00e4 tahansa:
\n\u2013 Sek\u00e4 Pohjois-Korea ett\u00e4 Yhdysvallat kutsuvat itse\u00e4\u00e4n demokratioiksi.
\n\u2013 Demokratian kehdon sanotaan olevan antiikin Kreikassa, jossa sek\u00e4 naiset ett\u00e4 ulkomaalaiset olivat \u00e4\u00e4nioikeudettomia. T\u00e4t\u00e4 tuskin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n demokratiana esimerkiksi nyky-Pohjoismaissa.
\n\u2013 Ison-Britannian sanotaan olevan ensimm\u00e4inen parlamentaarinen demokratia. Samaan aikaan kun maata hallittiin demokraattisesti, oli se my\u00f6s aikoinaan maailman imperialistisin yhteiskunta. Sek\u00e4 Iso-Britannia ett\u00e4 Yhdysvallat sanovat levitt\u00e4neens\u00e4 demokratiaa ja sivilisaatiota sek\u00e4 menneen ajan ett\u00e4 nykyajan imperialismillaan. Imperialisminvastaiset liikkeet puolestaan ovat vedonneet demokratiaan tehdess\u00e4\u00e4n vastarintaa edell\u00e4 mainittuja valtioita vastaan.
\n\u2013 Mit\u00e4 tulee rotuasioihin, demokraattisesti hallituilla valtioilla kuten USA, Israel ja Etel\u00e4-Afrikka on ollut voimassa rotuerottelulakeja. Nykyp\u00e4iv\u00e4n Pohjolassa puolestaan on joidenkin mukaan ep\u00e4demokraattista vastustaa maahanmuuttoa.<\/p>\n
Saksan demokraattinen tasavalta DDR \u2013 yksi monista historian aikana n\u00e4kemist\u00e4mme \u201ddemokraattisista\u201d yhteiskunnista.
\nOn siis ilmeist\u00e4, ett\u00e4 demokratian k\u00e4site on alati muuttuva ja joustava. On \u00e4lyllisesti kunniatonta yritt\u00e4\u00e4 pakottaa Vastarintaliike ottamaan kantaa johonkin noin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4\u00e4n ilmi\u00f6\u00f6n. Vihollisemme harrastavat yksinkertaista populismia tiet\u00e4ess\u00e4\u00e4n useimpien pohjoismaalaisten suhtautuvan positiivisesti demokratian k\u00e4sitteeseen. Siksi n\u00e4m\u00e4 ihmiset suhtautuvat skeptisesti meid\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6\u00e4mme kohtaan, kun meist\u00e4 maalataan kuvaa \u201ddemokratian vastustajina\u201d.<\/p>\n
Demokratia ja nihilismi \u2013 kuin kaksi marjaa
\nDemokratia on oikeastaan vain yksi keino saada aikaan ratkaisuja. Kyse on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessista, jonka tulos voi periaatteessa olla aivan mit\u00e4 vain \u2013 ja hyv\u00e4 demokraattihan ei koskaan kyseenalaista enemmist\u00f6n tekem\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4. Koska enemmist\u00f6 voi demokraattisten periaatteiden mukaan sortaa v\u00e4hemmist\u00f6\u00e4, ovat demokratiaa kritisoineet kutsuneet sit\u00e4 \u201denemmist\u00f6n tyranniaksi\u201d. V\u00e4hemmist\u00f6n sorron est\u00e4miseksi valtiot ovat kautta historian asettaneet demokratiaan rajoituksia. T\u00e4m\u00e4 on tapahtunut muun muassa niin, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 valtiot ovat luoneet yksil\u00f6n oikeuksia suojelevia perustuslakeja. N\u00e4m\u00e4 perustuslait est\u00e4v\u00e4t demokraattisesti hallittuja valtioita loukkaamasta yksil\u00f6n oikeuksia.
\nItsell\u00e4ni ei ole mit\u00e4\u00e4n tarvetta puolustella l\u00e4hes uskonnonkaltaisesti demokraattista enemmist\u00f6periaatetta (jonka mukaan enemmist\u00f6n mielipide on aina paras mielipide). P\u00e4invastoin olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 enemmist\u00f6 on usein v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Miell\u00e4n ongelmalliseksi sen, ettei ket\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4ist\u00e4 poliitikkoa voi asettaa vastuuseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4, jonka ryhm\u00e4 on tehnyt kollektiivisesti.<\/p>\n
Sokea usko ja hyv\u00e4ksynt\u00e4 enemmist\u00f6n \u00e4\u00e4nioikeutetuista tukemalle haitalliselle politiikalle on suorastaan tuomittavaa. T\u00e4llaisesta lammasmaisesta uskosta demokratiaan muodostuu er\u00e4\u00e4nlaista nihilismi\u00e4, jossa hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n millaiset negatiiviset seuraukset tahansa, kunhan vain haitalliset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset on tehnyt enemmist\u00f6.
\nOikea on oikeaa ja v\u00e4\u00e4r\u00e4 on yksiselitteisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, vaikka enemmist\u00f6 v\u00e4itt\u00e4isi oikean olevan v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja v\u00e4\u00e4r\u00e4n oikeaa. Siksi Vastarintaliikkeell\u00e4 on t\u00e4ysi oikeus taistella esimerkiksi joukkomaahanmuuttoa vastaan, vaikka enemmist\u00f6 kansasta suhtautuisi positiivisesti \u201dmonikulttuuriin\u201d (eik\u00e4 enemmist\u00f6 edes suhtaudu!). On kyse oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, ei siit\u00e4, kenell\u00e4 on eniten \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4 puolellaan.<\/p>\n
\u201dArvodemokratia\u201d uhkaa sananvapautta
\nT\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n l\u00e4nsimaailmassa kulttuurimarxistit ovat kaapanneet demokratian k\u00e4sitteen itselleen, jotta he ovat saaneet siihen sis\u00e4llytetty\u00e4 heid\u00e4n omat arvonsa. Siksi poliittisesti ep\u00e4korrekteja ihmisi\u00e4 on mahdollista leimata \u201dep\u00e4demokraattisiksi\u201d, vaikka todellisen demokratian tulisi suvaita kaikkia mielipiteit\u00e4. Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 on se, kuinka nyky\u00e4\u00e4n n\u00e4hd\u00e4\u00e4n \u201ddemokraattiseksi ongelmaksi\u201d se, ettei t\u00e4ydellinen \u201dtasa-arvo\u201d ty\u00f6paikoilla, kotona tai politiikassa vallitse.
\nKaikilla sukupuolilla, etnisyyksill\u00e4 ja seksuaalisesti eri tavoin suuntautuvilla henkil\u00f6ill\u00e4 ei siis tulisi demokraattisen periaatteen mukaan olla vain samat oikeudet, vaan heid\u00e4n tulisi my\u00f6s pysty\u00e4 saavuttamaan samat tulokset kaikessa. Kun todellisuus osoittaa n\u00e4iden ryhmien olevan oikeasti ep\u00e4tasa-arvoisia, alkaa vasemmisto vaatia poliittisia pakkokeinoja ja \u201dpositiivista syrjint\u00e4\u00e4\u201d ep\u00e4luonnollisen \u201dtasa-arvon\u201d pakottamiseksi.<\/p>\n
Aikamme \u201ddemokraattiset arvot\u201d ovat uhka sananvapaudelle.
\n\u00c4\u00e4rivasemmisto jahtaa demokratian nimiss\u00e4 heid\u00e4n kanssaan eri tavoin ajattelevia, aivan kuten katolinen kirkko vainosi taannoin kerettil\u00e4isi\u00e4. Mik\u00e4li sinulla on poliittisesti kiistanalaisia mielipiteit\u00e4, sinua vainotaan, sinun ei anneta olla anonyymi ja nime\u00e4si ja kuvaasi levitell\u00e4\u00e4n. Sinua my\u00f6s syrjit\u00e4\u00e4n ty\u00f6markkinoilla ja kimppuusi saattavat hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 poliittisesti \u201doikein ajattelevat\u201d terroristit, jolloin j\u00e4rjestelm\u00e4n mukaan saat syytt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 vain itse\u00e4si (n\u00e4in Fredrik Reinfeldt kommentoi p\u00e4\u00e4ministeriaikanaan tapauksia, joissa ruotsidemokraatteja joutui fyysisten hy\u00f6kk\u00e4ysten kohteiksi poliittisten mielipiteidens\u00e4 vuoksi).
\nNe v\u00e4\u00e4rinajattelijat, jotka eiv\u00e4t anna \u00e4\u00e4rivasemmiston, heid\u00e4n liittolaistensa valtapuolueissa tai liberaalien sanomalehtien toimitusten pelotella itse\u00e4\u00e4n, ovat usein pakotettuja taistelemaan koko valtiovaltaa vastaan. Sensuurilait joko hiljent\u00e4v\u00e4t tai vangitsevat \u201dv\u00e4\u00e4rinajattelijat\u201d, esimerkkein\u00e4 laki kiihottamisesta kansanryhm\u00e4\u00e4 vastaan Pohjolassa tai lukuisissa muissa Euroopan maissa voimassaoleva holokaustirevisionismin kielt\u00e4v\u00e4 laki. T\u00e4ysmittaisten kieltojen puolestapuhuminen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen tai Kultaisen aamunkoiton kaltaisia j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 kohtaan on my\u00f6s er\u00e4s esimerkki l\u00e4nsimaailmassa vallitsevasta mielipidevainosta.
\nT\u00e4llaiseen \u201darvodemokratiaan\u201d otan siis et\u00e4isyytt\u00e4. En vain siksi, ett\u00e4 sen perimm\u00e4inen ajatus ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutus ovat luonteeltaan ep\u00e4demokraattisia, vaan ensi sijassa siksi, ett\u00e4 kyseenalaistamattomiksi normeiksi kohotetut kulttuurimarxilaiset arvot ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen sairaita. Se, ett\u00e4 yhteiskunnassamme toteutetaan arvoiltaan sairasta politiikkaa, on minun silmiss\u00e4ni pahempi asia kuin se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 teht\u00e4isiin ep\u00e4demokraattisin keinoin. Kaikkien niiden, jotka oikeasti kannattavat todellista demokratiaa, tulisi kuitenkin vihata vasemmistoa siksi, ett\u00e4 he v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4t demokratian k\u00e4sitett\u00e4. Ei esimerkiksi voi sanoa, ett\u00e4 Suomi on mik\u00e4\u00e4n demokratia, jossa vallitsee sananvapaus, jos samaan aikaan kiellet\u00e4\u00e4n ilmaisemasta kiistanalaisia mielipiteit\u00e4 ja yritet\u00e4\u00e4n kielt\u00e4\u00e4 poliittisia j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 kuten Pohjoismainen Vastarintaliike.
\nSana \u201darvodemokratia\u201d on oikeastaan aivan v\u00e4\u00e4r\u00e4 kuvaamaan nykyp\u00e4iv\u00e4n ilmi\u00f6it\u00e4. N\u00e4kem\u00e4mme kehitys vastaa sen sijaan \u201darvodiktatuuria\u201d, jossa demokraattinen perusta on lopulta vain pakonomaisesti n\u00e4ytelty\u00e4 teatteria ja jossa vain \u201doikeita\u201d arvoja edustavien henkil\u00f6iden ja puolueiden annetaan kilpailla kansan tuesta. Siin\u00e4 todellisia toisinajattelijoita vainotaan ep\u00e4demokraattisin keinoin ja heit\u00e4 estet\u00e4\u00e4n kuulumasta demokraattiseen prosessiin. Vastarintaliikkeen edustajien ei esimerkiksi koskaan sallita olevan mukana suorassa l\u00e4hetyksess\u00e4 v\u00e4ittelytilaisuuksissa TV:ss\u00e4 tai radiossa puolustamassa j\u00e4rjest\u00f6\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 vuoksi politiikkamme m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t julkisuudessa kokonaan vihollisemme.<\/p>\n
Demokratia ja kansallissosialismi
\nKansallissosialismilla on ristiriitainen suhde demokratiaan. Saksassa NSDAP:n onnistui p\u00e4\u00e4st\u00e4 valtaan demokraattisten vaalien kautta. Valtaannousun j\u00e4lkeen Adolf Hitler k\u00e4vi siis suoraa dialogia Saksan kansan kanssa selitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n, kuinka monta vuotta h\u00e4n tarvitsee ratkaistakseen ty\u00f6tt\u00f6myysongelmat ja uudistaakseen yhteiskuntaa muilla tavoin. Samaa ei voi sanoa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n demokraattisista poliitikoista, jotka lupaavat jatkuvasti kuuta taivaalta vaalien aikana ja rikkovat sitten heti tultuaan valituiksi seuraavalle kaudelle kaikki vaalilupauksensa ilman mit\u00e4\u00e4n seurauksia. Kolmas valtakunta siis suoritti kansan\u00e4\u00e4nestyksi\u00e4 t\u00e4rkeiden kysymysten kohdalla. Jotkut kansallissosialistit kuvailivat maata germaaniseksi demokratiaksi, jossa kansa hallitsi valtiota.
\nEdelleen on mainitsemisen arvoista, ett\u00e4 Kolmannen valtakunnan aselains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 oli melko vapaamielinen. Kansallissosialistisessa valtiossa nimitt\u00e4in haluttiin syd\u00e4njuuria my\u00f6ten kansan olevan vahva ja vapaa, aivan kuten USA:n perustajatkin aikoinaan sanoivat kirjoittaessaan toisen lis\u00e4yksens\u00e4 (oikeuden kantaa aseita) Yhdysvaltain perustuslakiin. T\u00e4t\u00e4 voidaan verrata nykyp\u00e4iv\u00e4n Pohjolaan, jossa meill\u00e4 on tiukat aselait siksi, ett\u00e4 vallanpit\u00e4j\u00e4t haluavat alistetun ja tukahdutetun kansan, joka ei saa tehd\u00e4 vastarintaa maansa pett\u00e4neit\u00e4 poliitikkoja vastaan.
\nKolmannen valtakunnan v\u00e4itetty ep\u00e4demokraattisuus on siis asetettava historialliseen kontekstiin tuon ajan yhteiskunnan kanssa. \u201dVen\u00e4l\u00e4isen vallankumouksen\u201d (jota oikeastaan tulisi kutsua juutalaiseksi vallankumoukseksi Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4) tapainen verinen bolshevikkivallankumous oli tuohon aikaan vakava uhka Saksalle. Kommunistien poliittisten oikeuksien rajoittaminen Saksassa tehtiin Saksan kansan pelastamiseksi tuolta kohtalolta.
\nOli selv\u00e4\u00e4, ettei ensimm\u00e4inen maailmansota onnistunut ratkaisemaan l\u00e4nsimaisten suurvaltojen v\u00e4list\u00e4 konfliktia, ja uudet rajanvedot sodan j\u00e4lkeen loivat perustan uusille konflikteille Euroopassa. Id\u00e4ss\u00e4 oli olemassa my\u00f6s Neuvostoliiton uhka \u2013 valtion, joka oli valmis sotimaan kommunistisen maailmanvallankumouksen puolesta. Jopa Oswald Spenglerin kaltaiset kirjailijat, jotka eiv\u00e4t suhtautuneet NSDAP:hen varauksettoman positiivisesti, olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 toinen maailmansota tulisi olemaan ratkaisevampi ja verisempi kuin ensimm\u00e4inen. Ei siis ollut mitenk\u00e4\u00e4n outoa, ett\u00e4 Saksa ja monet muut Euroopan valtiot kehittyiv\u00e4t totalitaristisempaan suuntaan tuona konfliktialttiina aikana. Jopa demokratiat kuten Ruotsi, USA ja Iso-Britannia kielsiv\u00e4t tuona aikana oppositioryhm\u00e4t ja laittoivat vallitsevaa j\u00e4rjestyst\u00e4 uhanneet v\u00e4\u00e4rinajattelijat vankiloihin tai keskitysleireille.
\nRauhallisempina aikoina kansallissosialistinen yhteiskunta tulisi olemaan merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n hierarkkinen ja autorit\u00e4\u00e4rinen. Kansallissosialismin olemuksessa ei ole kyse mist\u00e4\u00e4n tietyst\u00e4 valtiomuodosta tai poliittisesta ohjelmasta, jota tulee seurata orjallisesti. Perustavanlaatuista kansallissosialismissa on puolestaan rotutietoisuus: oman kansan asettaminen muiden edelle ja sellaisen yhteiskunnan luominen, joka on sopusoinnussa luonnonlakien kanssa.<\/p>\n
Kansallissosialismi ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole oligarkkinen liike, joka pyrkisi asettamaan valtaan kansan varpaille astuvan diktatorisen eliitin ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki muut ryhm\u00e4t ja yksil\u00f6t pois vallankahvasta. T\u00e4llainen k\u00e4yt\u00f6s on sit\u00e4 vastoin tavallista sek\u00e4 kommunistivaltioissa ett\u00e4 liberaaleissa demokratioissa. Kansallissosialismi puolestaan suhtautuu positiivisesti meritokratiaan ja sosiaaliseen liikkuvuuteen; jokaiselle annetaan mahdollisuus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 koko potentiaaliaan el\u00e4\u00e4kseen mahdollisimman hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n ja ollakseen parhaiten hy\u00f6dyksi kansallissosialistisessa yhteiskunnassa taloudelliseen taustaan katsomatta. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee my\u00f6s politiikkaan ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 kansallissosialistinen valtio toivottaa kaikki kansalaiset mukaan politiikkaan, mik\u00e4li he haluavat yhteiskunnan parasta ja mik\u00e4li heill\u00e4 on kykyj\u00e4 toimia politiikassa. Poliitikot tulisivat palvelemaan kansaa eiv\u00e4tk\u00e4 hallitsemaan oman taloudellisen voittonsa t\u00e4hden.
\nPolitiikkaan mukaan menemisen ei kuitenkaan tarvitse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tapahtua niin, ett\u00e4 ihmiset liittyv\u00e4t yhteen useista kilpailevista puolueista, kuten t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n parlamentaarisessa demokratiassa tehd\u00e4\u00e4n. Yksitt\u00e4iset henkil\u00f6t voivat sen sijaan asettua ehdolle joko kunnan\/kaupungin tai koko maan parlamenttiin ja tulla kansan valitsemiksi edustajiksi heid\u00e4n henkil\u00f6kohtaisten ansioidensa perusteella. T\u00e4m\u00e4 olisi paljon demokraattisempi systeemi kuin mit\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n Pohjolan puoluej\u00e4rjestelm\u00e4 on. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yksitt\u00e4inen \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4 ei juurikaan voi vaikuttaa siihen, kuka poliitikko h\u00e4nt\u00e4 edustaa esimerkiksi eduskunnassa. T\u00e4n\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t ovat pakotettuja \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n jotakin suurista valtapuolueista, joilla puolestaan on valta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, ketk\u00e4 tietyt henkil\u00f6t tulevat olemaan \u201dkansan valitsemia\u201d. Henkil\u00f6kohtaisemmalla otteella t\u00e4ss\u00e4 asiassa poliitikot olisivat enemm\u00e4n henkil\u00f6kohtaisesti vastuussa \u00e4\u00e4nest\u00e4jist\u00e4\u00e4n, eiv\u00e4tk\u00e4 voisi en\u00e4\u00e4 piiloutua puolueidensa taakse.
\nPoliittiset puolueet toimivat siis t\u00e4n\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4nlaisena suodattimena kansan ja politiikan v\u00e4lill\u00e4. Puolueet ovat j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, joilla on omat taloudelliset intressins\u00e4. N\u00e4it\u00e4 intressej\u00e4 yksitt\u00e4isen \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n on vaikeaa valvoa. \u00c4\u00e4nest\u00e4jien olisi puolestaan paljon helpompaa valvoa yksitt\u00e4isi\u00e4 poliitikkoja systeemiss\u00e4, joka vaatii kaikkien poliitikkojen olevan l\u00e4pin\u00e4kyvi\u00e4 yksityisiss\u00e4 talousasioissaan. Mik\u00e4li puolueet siis poistetaan politiikan yht\u00e4l\u00f6st\u00e4, poliitikot kiinnostuisivat sovittelemaan enemm\u00e4n saavuttaakseen positiivisen poliittisen tuloksen. T\u00e4m\u00e4 olisi varteenotettava vaihtoehto nykypolitiikalle, joka on eri poliittisten joukkueiden v\u00e4list\u00e4 juonittelulle, ep\u00e4rehelliselle asettelulle ja peliteorialle perustuvaa kilpailua, jossa pyrit\u00e4\u00e4n oman monimutkaisen koalition voittoon seuraavissa vaaleissa.
\nT\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n monikulttuurisessa ja jakaantuneessa yhteiskunnassa tarvitaan poliittisia sensuurilakeja, kattavaa valvontaa ja voimakasta sosiaalista painostusta yhteiskunnan pit\u00e4miseksi koossa. Kansallissosialismia kritisoivat sanovat meid\u00e4n kansallissosialistien tarvitsevan viel\u00e4kin enemm\u00e4n valvonnalle perustuvan yhteiskunnan pakottaaksemme kaikki kansalaiset hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n politiikkamme. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan pid\u00e4 paikkansa, sill\u00e4 lopettamalla joukkomaahanmuuton ja l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 humaanein tavoin kotimaihinsa ne, jotka eiv\u00e4t t\u00e4nne kuulu, rakennamme etnisesti yhten\u00e4isen yhteiskunnan, jonka keski\u00f6ss\u00e4 on kansanyhteisyys.
\nYhten\u00e4isess\u00e4 yhteiskunnassamme olisi siis automaattisesti v\u00e4hemm\u00e4n konflikteja ja vastakkainasettelua \u2013 sen sijasta vallitsisi luonnollinen poliittinen yhten\u00e4isyys, joka kasvaa orgaanisesti suoraan kansasta. Kansallissosialistisessa yhteiskunnassa politiikan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t olisivat selke\u00e4mpi\u00e4 ja staattisempia kuin nyky-yhteiskunnassa, josta puuttuvat korkeammat tavoitteet, jotka kaikki ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t ja joiden puolesta kaikki ty\u00f6skentelev\u00e4t. Toisaalta v\u00e4ittely siit\u00e4, mitk\u00e4 tavat ja keinot parhaiten johtavat tavoitteisiimme, tulisi olemaan tasoltaan korkeampaa.
\nJos haluaa tiet\u00e4\u00e4 yksityiskohtaisemmin, kuinka Pohjoismainen Vastarintaliike n\u00e4kee tulevaisuuden yhteiskunnan toimivan, tulisi tutustua poliittiseen manifestiimme T\u00c4\u00c4LL\u00c4. Jollei ole lukenut edes puolueohjelmaamme, ei ole mit\u00e4\u00e4n oikeutta tuomita meit\u00e4 tai vaatia meit\u00e4 kiellett\u00e4v\u00e4ksi. Yhteenvetona haluan sanoa, ettei kansallissosialismi ole demokratian puolella tai sit\u00e4 vastaankaan. Kansallissosialismi on maailmankatsomus, joka antaa el\u00e4m\u00e4lle suunnan ja tarkoituksen; p\u00e4iv\u00e4n demokratia (parlamentaarinen demokratia) on poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4, joka m\u00e4\u00e4rittelee, kuinka p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4 tulisi tehd\u00e4. Kansallissosialismi puolestaan asettaa ensin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n (oman kansan hyvinvointi) ja voi sitten pyrkiess\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kohti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tiettyj\u00e4 parlamentarismin ja kansanvallan muotoja.
\nRistiriitainen ja joustamaton suhtautuminen demokratiaan ei ole vain kansallissosialismin ominaispiirre. Monilla muilla maailmankatsomuksilla, ideologioilla ja uskonnoilla on samankaltainen suhde demokratiaan. Esimerkiksi marxismista on olemassa sek\u00e4 demokraattisia ett\u00e4 ep\u00e4demokraattisia muotoja, ja kristinusko on i\u00e4t ja ajat suostutellut absoluuttisia monarkioita hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n nykyisen demokraattisen j\u00e4rjestyksen.<\/p>\n
Demokratia ja vallankumous
\nHistoriallisesti katsottuna moderni demokratia on usein vakiinnutettu yhteiskuntiin asteittain, h\u00e4vitt\u00e4en vanhan ja monarkistisen j\u00e4rjestyksen veristen vallankumousten kautta. Demokraatit olivat entisaikaan radikaaleja, ja he ajattelivat niiden muutosten, jonka eteen he taistelivat, tuovan mukanaan parannuksia ja edistysaskelia. Demokraattisia uudistuksia tai vallankumouksia vastustaneet n\u00e4htiin konservatiiveina ja taantumuksellisina. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 asia on p\u00e4invastoin. L\u00e4nsimaailmassa liberaalin demokratian ymp\u00e4rille on rakentunut valtavasti omahyv\u00e4isyytt\u00e4 ja konservatismia. Eilisp\u00e4iv\u00e4n vallankumoukselliset muutosten vaatijat sanovat t\u00e4n\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 olemme saavuttaneet \u201dhistorian p\u00e4\u00e4tepisteen\u201d ja ett\u00e4 suuremmat poliittiset muutokset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole toivottavia tai edes mahdollisia.
\nT\u00e4llainen suhtautuminen on mielest\u00e4ni j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 ja puutteellista. Kaikkia poliittisia j\u00e4rjestelmi\u00e4 voi parannella, ja aikamme liberaali demokratia toimii moneltakin kantilta katsottuna melkoisen huonosti. Liberaali demokratia on historiallisesti katsottuna ollut olemassa vain lyhyen aikaa, mutta siit\u00e4 huolimatta t\u00e4m\u00e4 poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 on jo ehtinyt ajautua suuriin ongelmiin, kuten joukkomaahanmuutto ja erilaiset ymp\u00e4rist\u00f6kriisit. Alle 50 vuodessa liberaali demokratia on onnistunut muuttamaan Pohjolasta suhteellisen hyvin toimineesta ja etnisesti yhten\u00e4isest\u00e4 kansankodista monikulttuuriseksi arvodiktatuuriksi, jossa rajat ovat avoimet ja jossa vallitsee yleinen kaaos. Pohjolassa ja muissa liberaaleissa demokratioissa v\u00e4itet\u00e4\u00e4n edelleen vallitsevan sananvapaus.
\nSananvapauden pointti on kuitenkin, ett\u00e4 sen vallitessa my\u00f6s kiistanalaisia ja ep\u00e4suosittuja mielipiteit\u00e4 on luvallista levitt\u00e4\u00e4 yht\u00e4 lailla kuin suosittuja mielipiteit\u00e4. Pohjolan sananvapaus on ollut jo kauan aikaa pahasti vinoutunut ja vakavasti uhattuna, muttei kuitenkaan ole ainakaan viel\u00e4 laitontakaan ilmaista \u201dep\u00e4demokraattisia\u201d mielipiteit\u00e4 maassamme.
\nOn siis demokraattisten vaalien ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sten kautta mahdollista muuttaa perustuslakiamme ja valtiomuotoamme hallituksessa. N\u00e4in tehtiin esimerkiksi vuonna 2010, jolloin valtiop\u00e4ivien enemmist\u00f6 p\u00e4\u00e4tti Ruotsin kansalta asiasta mit\u00e4\u00e4n kysym\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 Ruotsista on tultava \u201dmonikulttuurinen valtio\u201d. Demokratian omien s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan on siis sallittua puhua radikaalien muutosten puolesta ja muutosten tekeminen on laillista, jos vain saavutetaan \u00e4\u00e4nest\u00e4jien enemmist\u00f6n tuki. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ettei \u201dep\u00e4demokraattisten\u201d mielipiteiden pit\u00e4isi n\u00e4iden s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan olla mitenk\u00e4\u00e4n \u201drikollisia\u201d tai johtaa demokratian s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan automaattisesti rikollisuuteen.
\nT\u00e4m\u00e4n vuoksi poliitikkojen ja muiden vaikuttajien tulee lopettaa Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen ja muiden \u201dep\u00e4demokraattisten\u201d j\u00e4rjest\u00f6jen leiman saaneiden laillisten j\u00e4rjest\u00f6jen uhkaileminen kielloilla. Meill\u00e4 tulisi siis olla lupa kritisoida Pohjoismaiden vallitsevaa valtiomuotoa, ja sen pit\u00e4isi olla hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Jollei liberaali demokratiamme suvaitse kritiikki\u00e4 ja toivota poliittisia muutoksia tervetulleiksi, on se silloin tosiasiassa totalitaarinen ja ep\u00e4demokraattinen j\u00e4rjestelm\u00e4.
\nJos joku on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 aikamme demokratia todella on optimaalinen yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4, jota enemmist\u00f6 kansalaisista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja haluaa, silloin h\u00e4nen ei tulisi pel\u00e4t\u00e4 kilpailua ja kritiikki\u00e4 toisenlaisen yhteiskunnan puolesta puhuvilta liikkeilt\u00e4. Jokainen valtio, joka kielt\u00e4\u00e4 Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen tai vastaavia liikkeit\u00e4 tunnustaa, ettei se en\u00e4\u00e4 usko liberaalin demokratian ylivertaisuuteen.<\/p>\n