El\u00e4mme ylt\u00e4kyll\u00e4ist\u00e4 aikaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 hyvinvointivaltiossa. Kaikkea on saatavilla kellonajasta riippumatta. Emme en\u00e4\u00e4 taistele mist\u00e4\u00e4n. Sukupolveni edustajat, siis 1980-luvulla syntyneet ja nuoremmat, eiv\u00e4t ole sukupolvena kohdanneet suurta ik\u00e4polveamme yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 kriisi\u00e4. Meill\u00e4 ei ole yhteist\u00e4 poliittista tai uskonnollista tekij\u00e4\u00e4, joka sitoisi meid\u00e4t yhteen ja saisi sukupolvemme tavoittelemaan paikkaansa historiassa.<\/p>\n
<\/p>\n
Sit\u00e4 vastoin vetelehdimme yksil\u00f6in\u00e4 ep\u00e4miellytt\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6paikoissa ker\u00e4t\u00e4ksemme rahaa, jotta voimme kuluttaa sen itseemme. Vapaa-aika t\u00f6iden ulkopuolella kuluu ulkokuoren koristeluun, p\u00e4ihteisiin, irtosuhteisiin, tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4iseen matkusteluun ja p\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n viihteeseen. Ei kai t\u00e4m\u00e4nkaltainen sukupolvi ansaitsekaan j\u00e4\u00e4d\u00e4 historiaan?
\nMeit\u00e4 edelt\u00e4neet sukupolvet ovat olleet yhten\u00e4isi\u00e4 monesta syyst\u00e4. Uskonnot ovat pitk\u00e4\u00e4n tuoneet ihmisi\u00e4 yhteen, ja eri aikakaudet ylpeine kansakuntineen muistetaan kunnianhimon, tiedonjanon ja uskon innoittamien saavutusten vuoksi viel\u00e4 tuhansien vuosien j\u00e4lkeenkin. Egypti, Rooma, Kreikka, Persia \u2013 kaikki suuret sivilisaatiot on rakennettu henkisten ja hengellisten arvojen pohjalle, ja heid\u00e4n monumenttinsa ovat pystyss\u00e4 yh\u00e4. Heid\u00e4t muistetaan. Heill\u00e4 oli henkisten arvojensa vuoksi my\u00f6s pyh\u00e4 missio tehd\u00e4 kansakunnastaan suuri ja mahtava \u2013 heill\u00e4 oli halu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jumalilleen olevansa heid\u00e4n armonsa arvoisia. Usko on pit\u00e4nyt kansakunnat yhdess\u00e4 l\u00e4pi historian.
\nKun luonnonusko Euroopassa sai v\u00e4isty\u00e4 pian ajanlaskun alun j\u00e4lkeen, ei peli kansakuntien vuoksi ollut silti menetetty. Vatikaani ja Pariisi ovat hienoja esimerkkej\u00e4 t\u00e4st\u00e4. Mit\u00e4 uskomattomampia arkkitehtonisia taideteoksia n\u00e4m\u00e4 paikat ovatkaan! Uskonto on innoittanut sen ajan ihmisi\u00e4 rakentamaan jotain erityisen kaunista, joka kest\u00e4\u00e4 ajasta ikuisuuteen muistuttaakseen tulevia polvia omasta olemassaolostaan. (Kirjoitan nyt vain kulttuurista \u2013 kaupunkien politiikkaa k\u00e4sittelev\u00e4n artikkelin s\u00e4vy olisi p\u00e4invastainen!)
\nMy\u00f6s kristinuskon innoittamat musikaaliset ja kuvataiteelliset saavutukset ovat vertaansa vailla! Vatikaani ja Pariisi pysyk\u00f6\u00f6t edelleen esimerkkein\u00e4 t\u00e4st\u00e4, sill\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 kaupungeista l\u00f6ytyv\u00e4t kuvataiteen merkitt\u00e4vimm\u00e4t teokset, joita innoittivat henkiset eiv\u00e4tk\u00e4 suinkaan materialistiset arvot. Nykyp\u00e4iv\u00e4n hengett\u00f6m\u00e4t \u201dtaiteilijat\u201d saavat aikaan vain ulostekasoja ja el\u00e4inr\u00e4\u00e4kk\u00e4ysvideoita.
\nMenneet kansakunnat ja sukupolvet muistetaan my\u00f6s verisist\u00e4 kamppailuistaan, jotka saivat usein hengellisi\u00e4 s\u00e4vyj\u00e4. Vaikka monien sotien poliittiset l\u00e4ht\u00f6kohdat olivatkin korruptoituneita, menneiden polvien sotilaiden uhrimieli on inhimillisen kulttuurin huipentuma. Ottomaaneja vastaan k\u00e4ydyt loputtomat sodat It\u00e4-Euroopassa, ristiretket, viikinkien tutkimus- ja valloitusmatkat ymp\u00e4ri Eurooppaa \u2013 kaikki ovat olleet pyh\u00e4ll\u00e4 missiolla ja kaikki muistetaan suurina sankareina. Heid\u00e4t muistetaan sankareina, koska he uhmasivat pelkoa ja kuolemaa ep\u00e4itsekk\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4.
\n1700-luvun lopulla eurooppalaiset sodat muuttuivat poliittisesti yh\u00e4 korruptoituneemmaksi. Sodista tuli pankkiirien rahasampoja. Kansakunnat jakautuivat omien ismiens\u00e4 taakse, mutta edelleen ihmiset ja heid\u00e4n saavutuksensa muistetaan. Rivisotilaiden uhrimieli s\u00e4ilyi. 1800-luvulla Euroopassa sodittiin pelk\u00e4n politiikan nimiin ja valtioiden johtajat halusivat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n kansansa on toista kansaa vahvempi. Turhaa egoistista uhoa, tietysti, mutta esimerkiksi Napoleon Bonaparte, 1800-luvun Ranska ja Napoleonin sotaretket muistetaan viel\u00e4 satojen vuosien j\u00e4lkeenkin.
\n1900-luvulle tultaessa tapahtui paljon suuria asioita: bolshevikit kaatoivat Romanovien dynastian Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, Suomi itsen\u00e4istyi ja ensimm\u00e4inen maailmansota puhkesi, kun kansakunnat l\u00e4htiv\u00e4t ottamaan katkerasti mittaa toisistaan. Tiivist\u00e4\u00e4kseni sanomani keskityn nyt Suomen sukupolviin sek\u00e4 vertailen menneit\u00e4 polvia nykyiseen.
\nSuomi oli ollut vuosisatoja suurvaltojen sorrettu provinssi, ja kansa sai viimein itsen\u00e4isyyden vuonna 1917. T\u00e4t\u00e4 seurasi verinen sis\u00e4llissota, jossa urheat taistelijat k\u00e4viv\u00e4t velje\u00e4\u00e4n vastaan poliittisten n\u00e4kemyserojen vuoksi. N\u00e4m\u00e4 urheat sotilaat muistetaan edelleen, toiset sankareina, toiset pettureina. Molemmat sanoivat olevansa is\u00e4nmaan asialla, ja ainakin osa my\u00f6s punaisista uskoi taistelevansa is\u00e4nmaansa puolesta. Kun toukokuussa 1918 aseet vaikenivat valkoisten voitettua, alkoi katkeran nelj\u00e4n kuukauden runteleman maan uudelleenrakennus ja poliittisen hallinnon rakentaminen. Vuonna 1939 oli isoisiemme aika lopettaa toisilleen kyr\u00e4ily politiikasta ja yhdisty\u00e4, kun Neuvostoliitto uhkasi heid\u00e4n vaivoin rakentamansa valtion itsen\u00e4isyytt\u00e4. Kun rauha viimein saapui j\u00e4lleen 1945, oli isoisiemme edelleen pakko toimia yhdess\u00e4, jotta heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isens\u00e4 saisivat turvallisen ja mukavan maan el\u00e4\u00e4.
\nIsois\u00e4mme ja heid\u00e4n is\u00e4nmaanrakkautensa ja taistelut tunnetaan ymp\u00e4ri maailmaa. He eiv\u00e4t olleet merkitykset\u00f6n sukupolvi; he ovat lunastaneet paikkansa historiassa niin kuin monet muutkin sukupolvet ymp\u00e4ri maailmaa l\u00e4pi historian. Allekirjoittanutta edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 sukupolvea ei voi kuin muistella katkeruudella. He ovat passiivisuudellaan aiheuttaneet meid\u00e4n sukupolvemme arvotyhji\u00f6n, joka ei tuota en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n historiallisesti suurta ja merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Voiko n\u00e4ist\u00e4 havainnoista sitten tehd\u00e4 joitain johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4? Vedalaisuudessa uskotaan sykliseen aikak\u00e4sitykseen, jossa aika ja historia on nelj\u00e4\u00e4n osaan jaettu py\u00f6r\u00e4. Sivilisaatiot syntyv\u00e4t kulta-ajalle (Satya Yuga), jossa ihminen, luonto ja jumaluus ovat yht\u00e4. T\u00e4st\u00e4 taannutaan hopea-ajalle (Treta Yuga), pronssiajalle (Dwapara Yuga) ja lopulta pime\u00e4lle ajalle Kali Yugaan. Viimeksi mainitulle on ominaista esimerkiksi, etteiv\u00e4t ihmiset en\u00e4\u00e4 koe rooliaan luonnon osana t\u00e4rke\u00e4ksi. My\u00f6s motiiviton murhanhimo kasvaa ja esiteinit tulevat raskaiksi, sill\u00e4 yhteiskunnan p\u00e4\u00e4asiaksi on muodostumassa seksuaalisuus ja perversiot. Vaikuttanee monille tutulta, kun heijastelee aikamme ilmi\u00f6it\u00e4 popul\u00e4\u00e4rikulttuurista ja politiikasta?
\nMeid\u00e4n aikakautemme ja sukupolvemme keskittyy nopeaan tarpeiden tyydytykseen ja hetkelliseen onnen tunteeseen, kun saa j\u00e4lleen omistaa lis\u00e4\u00e4 turhuuksia. Sukupolvemme edustajille mik\u00e4\u00e4n ei ole pyh\u00e4\u00e4, eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n konkreettista eik\u00e4 hengellist\u00e4 olla valmiita puolustamaan. Saamme solvata poliittisia n\u00e4k\u00f6kantoja, uskontoja ja ydinperheen kaltaisia instituutioita loputtomiin eik\u00e4 kukaan nouse vastarintaan. Maahamme saa valua kymmeni\u00e4 tuhansia t\u00e4ysin vieraan kulttuurin edustajia, joilla ei ole mit\u00e4\u00e4n intressej\u00e4 sopeutua yhteiskuntaamme.
\nToivotamme valloittajat kuitenkin avosylin tervetulleiksi. Kauniit mets\u00e4mme ja vesist\u00f6mme myyd\u00e4\u00e4n pilkkahinnalla ulkomaisille imperialisteille emmek\u00e4 vaivaudu nousemaan vastarintaan. Is\u00e4nmaastamme tehd\u00e4\u00e4n suuryritysten resurssikentt\u00e4, jossa juurettomat ja hengett\u00f6m\u00e4t ihmiset vailla mit\u00e4\u00e4n kulttuuria tuhoavat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4mme hymyss\u00e4 suin \u2013 kohtahan on taas viikonloppu, jolloin palkoillaan voi vet\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4n t\u00e4yteen ja her\u00e4t\u00e4 j\u00e4lleen kerran k\u00e4ytetyn ihmisen vierest\u00e4.
\nOnneksi on vaihtoehto. Kansallissosialistit taistelevat suomalaisuuden uudelleensyntym\u00e4n puolesta hedonistista kulutuskulttuuria ja ylikansallista kapitalismia vastaan. Ole osa muutosta ja liity Vastarintaliikkeeseen jo T\u00c4N\u00c4\u00c4N!<\/p>\n