KARIGASNIEMI<\/span>Saamelaisista noidista puhuminen ei ole yksinkertaista. Saamelaisten vanhojen uskomuksien ja erityisesti noitiin liittyvien perinteiden historia on paikoitellen traaginen ja moneen kertaan l\u00e4hes tuhottu kristillist\u00e4misen ja kolonialismin\u00a0seurauksena(siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>\u00a0(Agon). Itse noita, pohjoissaameksi\u00a0noaidi<\/em>, on ollut historiassamme jopa vainottu henkil\u00f6.<\/p>\n Joillekin termi ”lapinnoita” voi tuoda mieleen joko l\u00e4hinn\u00e4 muinaishistoriaan kuuluvan hahmon, tai kenties nykyaikaisen henkil\u00f6n, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vanhoja uskomuksia vaikkapa ohjelmapalveluissa turisteja viihdytt\u00e4\u00e4kseen. On siis syyt\u00e4 kysy\u00e4, millaisia hahmoja noaidit ovat todellisuudessa olleet.<\/p>\n Saamenmaan historian asiantuntija, emeritusprofessori Juha Pentik\u00e4inen oikoo noitiin liittyv\u00e4t kielteiset k\u00e4sitykset oitis.<\/p>\n \u2013 Minulle saamelainen noita on my\u00f6nteinen k\u00e4site, sanoo professori Pentik\u00e4inen ykskantaan.<\/p>\n Pentik\u00e4inen on Helsingin Yliopiston uskontotieteiden emeritusprofessori, Lapin yliopiston pohjoisen etnografian professori, ja ollut perustamassa\u00a0Arktista yliopistoa(siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>\u00a0(Oulu.fi). Lis\u00e4ksi h\u00e4n on ty\u00f6skennellyt niin Saamenmaan kuin suomalaisenkin kansanuskon\u00a0parissa(siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>\u00a0(Helsinki.fi).<\/p>\n Pentik\u00e4inen vertaa noaidien kykyj\u00e4 esimerkiksi armolahjoihin, jotka tunnetaan kristillisess\u00e4 perinteess\u00e4. Armolahjoihin kuuluvat esimerkiksi helluntailaisessa merkityksess\u00e4 ”terveeksitekemisen lahja” ja ”lahja tehd\u00e4 voimallisia tekoja(siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>” (Usko.net).<\/p>\n Noaidien taitoihin kuului esimerkiksi vammojen ja vikojen parantaminen, yhteyden hallitseminen tuonpuoleiseen ja luontosuhteen yll\u00e4pit\u00e4minen. Heill\u00e4 on ollut suomalais-ugrilaisten ja uralilaisten kansojen keskuudessa suuri merkitys. Pentik\u00e4isen mukaan noaidin palveluksia on tarvittu kansan ja perhe-el\u00e4m\u00e4n eri vaiheissa.<\/p>\n Kiert\u00e4v\u00e4n talouden ja luonnosta el\u00e4misen aikaan yhteys ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n luontoon on ollut erityisen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ja siihen on liittynyt my\u00f6s noaidin kyky keskustella luonnon henkien, lintujen ja el\u00e4imien kanssa.<\/p>\n Kutsumus ei ole sellainen, jota haetaan, vaan yhteis\u00f6t pyrkiv\u00e4t l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n jonkun, jolla perinne on viel\u00e4 vallassa.<\/p>\n Juha Pentik\u00e4inen<\/span><\/p><\/blockquote>\n Pentik\u00e4inen kertoo, ett\u00e4 noaidien kohtaloksi koitui esimerkiksi 1600-luvulla el\u00e4nyt suomalainen pappi nimelt\u00e4\u00e4n Gabriel Tuderus.<\/p>\n \u2013 Herran pappi, jota pelk\u00e4si Lanta ja Lappi, siteeraa Pentik\u00e4inen vanhaa\u00a0riimi\u00e4(siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>\u00a0(Sodankyl\u00e4n verkkolehti).<\/p>\n Pentik\u00e4isen mukaan Tuderus laittoi toimeen saamelaisten joukkokasteita. Tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s, ett\u00e4 Tuderus tuhosi noaidien rumpuja eli niin sanottuja noitarumpuja, pohjoissaameksi\u00a0meavrresg\u00e1rri,<\/em>\u00a0pakanallisina esinein\u00e4 ja\u00a0”perkeleen kapistuksina”(siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>. (Sodankyl\u00e4n verkkolehti) Saamelaisia rumpuja etsittiin aikanaan niin kovalla vimmalla, ett\u00e4 niit\u00e4 k\u00e4tkettiin maahankin.<\/p>\n Pentik\u00e4inen tiet\u00e4\u00e4 kertoa, ett\u00e4 rumpuja poltettiin muun muassa Kuusamossa nykyisen Kirkkoj\u00e4rven rannan alueella. Kuusamossa eli aikanaan my\u00f6s\u00a0Kitkan noitana(siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>\u00a0(Koillissanomat) tunnettu henkil\u00f6, jonka hauta oli merkitt\u00e4v\u00e4 l\u00f6yt\u00f6 1970-luvulla.<\/p>\n Me emme tied\u00e4, mit\u00e4 kuvion joskus piirt\u00e4nyt ihminen on sill\u00e4 tarkoittanut.<\/p>\n Elli Maaret Helander<\/span><\/p><\/blockquote>\n Noituudesta tuli tabu my\u00f6s siksi, ett\u00e4 Pentik\u00e4isen mukaan 1600-luvulla rakennettiin kirkkoverkosto peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Ruotsin, Suomen ja Norjan Ailigas-tuntureiden maastoa. Ailigas tarkoittaa pohjoissaameksi pyh\u00e4\u00e4.<\/p>\n Pentik\u00e4inen listaakin erilaisia saamelaiskulttuuriin kuuluvia pyhi\u00e4 paikkoja: Ailigas-tunturit, siidan eli yhteis\u00f6n omat pyh\u00e4t paikat, joihin tuli aikanaan seurapirttej\u00e4, ja salaiset pyh\u00e4t paikat, jotka olivat yksityisi\u00e4.<\/p>\n \u2013 Niit\u00e4 on viel\u00e4kin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n Historioitsija ja tietokirjailija Aage Solbakk kertoo teoksessaan\u00a0Nature heals<\/em>, ett\u00e4 noaidit jatkoivat ty\u00f6t\u00e4\u00e4n vainosta huolimatta eri nimien alla. Heit\u00e4 kutsuttiin esimerkiksi nimell\u00e4\u00a0guvhll\u00e1r<\/em>\u00a0eli ”lukija”, jolla viitattiin Raamatun lukemiseen,\u00a0buori-deaddji<\/em>\u00a0eli parantaja,\u00a0diehtti<\/em>\u00a0eli asiantuntija,\u00a0\u010dalbmegeaidji _eli illuusioiden tekij\u00e4 ja _l\u00e1vvi<\/em>, joka nyky\u00e4\u00e4n merkitsee yst\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n Noaidi k\u00e4ytti siis rumpua maailmasta ja todellisuudesta toiseen siirtymiseen ja tiedon hakemiseen sielt\u00e4, mutta aikanaan on ollut olemassa my\u00f6s perheiden kesken k\u00e4ytettyj\u00e4 rumpuja, kertoo k\u00e4sity\u00f6ntekij\u00e4 Elli Maaret Helander.<\/p>\n \u2013 He eiv\u00e4t ennustaneet, vaan katsoivat, kannattaako t\u00e4n\u00e4\u00e4n l\u00e4hte\u00e4 vaikkapa kalaan, ja tuleeko kalaa vai ei, Helander kertoo.<\/p>\n Noaidit taas k\u00e4yttiv\u00e4t rumpua esimerkiksi niin, ett\u00e4 rummun kalvolle asetettiin esine, joka rummuttaessa liikkui pinnalla olevien symbolien p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Esineen pys\u00e4htyminen tietyn kuvion p\u00e4\u00e4lle j\u00e4i noaidin tulkittavaksi.<\/p>\n T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 rumpuja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s saamelaismusiikissa. Helander alkoi itse tekem\u00e4\u00e4n rumpuja lapsilleen 1990-luvulla, ja sittemmin hioi rumpujen tekemisen taitonsa sellaisiksi, ett\u00e4 alkoi lopulta vet\u00e4m\u00e4\u00e4n kursseja aiheesta muille. Siksip\u00e4 Helanderia sanotaankin my\u00f6s rumpujen \u00e4idiksi.<\/p>\n Helander piirt\u00e4\u00e4 rummun pintaan useimmiten tarinan. Tarinat h\u00e4n hakee saamelaisesta kirjallisuudesta ja tutkimuskirjoistakin. Helanderin rummuissa on taiteiltuna esimerkiksi saamelaisia hengen maailman olentoja, kuten_ Boasso-ahkka _eliposioakka, joka vartioi miesten pyhi\u00e4 esineit\u00e4.<\/p>\n Vanhojen rumpujen kopioimista sellaisenaan Helander ei hyv\u00e4ksy eik\u00e4 suosittele.<\/p>\n \u2013 Me emme tied\u00e4, mit\u00e4 kuvion joskus piirt\u00e4nyt ihminen on sill\u00e4 tarkoittanut. Mik\u00e4 on kuvan tarina tai tarkoitus? Siin\u00e4 saattaa k\u00e4yd\u00e4 todella huonostikin, kun vanhoja asioita otetaan vain ja piirret\u00e4\u00e4n, Helander sanoo.<\/p>\n Rumpujentekokursseilla h\u00e4n kehottaakin suomalaisia oppilaita tutkimaan aihetta ja hakemaan omat symbolinsa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. H\u00e4n on my\u00f6s pohtinut, millaisen paikan rumpu nyky\u00e4\u00e4n ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4, koska jotkut tuntuvat haluavan rummun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 suorastaan intohimoisesti.<\/p>\n \u2013 Jotkut k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t rumpua parantamiseen, toiset laittavat niit\u00e4 sein\u00e4lle koriste-esineiksi, Helander kertoo.<\/p>\n Mit\u00e4 tulee rummun parantaviin voimiin, Helander ajattelee, ett\u00e4 salaisuus piilee paitsi rummun \u00e4\u00e4nen tuottamissa taajuuksissa, mutta my\u00f6s ihmisen omassa uskossa asiaan.<\/p>\n \u2013 Ehk\u00e4 min\u00e4 uskon henkil\u00f6kohtaisesti siihen kuitenkin, Helander sanoo.<\/p>\n Pentik\u00e4isen mukaan ihmisten niin sanottuun noituuteen liittyv\u00e4 tapausko ei ole loppunut, vaikka niin on ajateltu k\u00e4yneen. H\u00e4n kertoo itse haastatelleensa ja tavanneensa saamelaisia henkil\u00f6it\u00e4, jotka ovat noitia viel\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Pentik\u00e4inen katsoo, ett\u00e4 he ovat vanhojen perinteiden jatkajia.<\/p>\n \u2013 Ne ovat perinteit\u00e4, jotka tulevat esiin yleens\u00e4 vasta l\u00e4hemm\u00e4ss\u00e4 tuttavuudessa ja luottamuksessa. Se on eettisesti vaikea laji, enk\u00e4 neuvo ihmisi\u00e4 noitien puheille ainakaan siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 kyseiset yksil\u00f6t haluaisivat itse antaa tietoja, Pentik\u00e4inen sanoo.<\/p>\n Luonnon ja luonnon \u00e4\u00e4nten tuntemus on noidan repertuaarissa olennainen asia.<\/p>\n Juha Pentik\u00e4inen<\/span><\/p><\/blockquote>\n Pentik\u00e4inen tapasi kymmenisen vuotta sitten i\u00e4kk\u00e4\u00e4n naisen Norjan puolella ollessaan matkalla saksalaisen kuvausryhm\u00e4n kanssa. Naisella oli Pentik\u00e4isen mukaan esimerkiksi parantamisen lahja, ja h\u00e4n l\u00f6ysi taidoillaan Pentik\u00e4isen seurassa olleen toimittajan sairauden syyn ja antoi t\u00e4lle neuvoja. Parantaminen tapahtui kosketuksen ja sanojen kautta, kuvailee Pentik\u00e4inen. H\u00e4n kertoo arvanneensa, ett\u00e4 nainen oli niin sanottu noita.<\/p>\n Kohtaamista ei kuitenkaan tallennettu kameralle eik\u00e4 toimittajan kertomusta n\u00e4ytetty saksalaisten tekem\u00e4ss\u00e4 dokumentissa.<\/p>\n \u2013 Ei olisi ollut eettisesti oikein k\u00e4sitell\u00e4 t\u00e4t\u00e4 asiaa. Jos olisin laittanut kohtaamisen ohjelmaan, sielt\u00e4 olisi tullut pari onnikallista v\u00e4ke\u00e4 paikalle ja mummo olisi kuollut siihen, Pentik\u00e4inen sanoo.<\/p>\n Parempi oli siis j\u00e4tt\u00e4\u00e4 noita rauhaan nauttimaan hiljaiselosta.<\/p>\n Pentik\u00e4inen kertoo my\u00f6s tuntemastaan siperialaisesta noidasta, joka tarkoituksellisesti asui hieman syrj\u00e4ss\u00e4 muista ihmisist\u00e4 kommunikoidakseen luonnon kanssa ja ollakseen siihen l\u00e4hemmin yhteydess\u00e4.<\/p>\n \u2013 H\u00e4n pystyi saamaan puhekumppanikseen linnun tai el\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikkapa karhun kanssa. Luonnon ja luonnon \u00e4\u00e4nten tuntemus on noidan repertuaarissa olennainen asia, sanoo Pentik\u00e4inen.<\/p>\n Pentik\u00e4inen kertoo julkaisevansa ensi vuonna saamelaisten mytologiasta kertovan kirjan Helsingin yliopiston lehtori Risto Pulkkisen kanssa. Kirjassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n muun muassa joitakin saamelaisrumpuja yksityiskohtaisesti.<\/p>\n Pentik\u00e4inen kertoo oppineensa Siperiassa vieraillessaan sen, ett\u00e4 rummun p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyvien kuvioiden lis\u00e4ksi rumpujen sis\u00e4puolisilla kuvioilla on merkityst\u00e4. My\u00f6s Elli Maarit Helander vahvistaa, ett\u00e4 rumpujen sis\u00e4puolella saattoi roikkua esimerkiksi voimaesineit\u00e4, jotka olivat noaidia itse\u00e4\u00e4n varten.<\/p>\n<\/div>
\n
\n
Rumpujen \u00e4iti jatkaa rumputaidetta<\/h3>\n
<\/div>
<\/div>
Noaidien nykyp\u00e4iv\u00e4<\/h3>\n
\n
Uusi kirja kertoo lis\u00e4\u00e4 rumpujen historiasta<\/h3>\n
<\/div>