{"id":16525,"date":"2018-09-29T14:34:53","date_gmt":"2018-09-29T11:34:53","guid":{"rendered":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/?p=16525"},"modified":"2018-09-29T14:34:53","modified_gmt":"2018-09-29T11:34:53","slug":"nain-suomi-juo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.revers-sun.fi\/fi\/lehdisto\/nain-suomi-juo","title":{"rendered":"N\u00e4in Suomi juo."},"content":{"rendered":"
\n

N\u00e4in Suomi juo<\/h1>\n<\/div>\n
\n
\n
\n
\n
<\/span><\/p>\n
\n
\n
\n
\n

Yli puoli miljoonaa juo yli riskirajojen<\/p>\n

Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa kasvoi vuoteen 2007 asti ja on sen j\u00e4lkeen v\u00e4hentynyt l\u00e4hes viidenneksell\u00e4. Alkoholin riskik\u00e4ytt\u00f6 on kuitenkin edelleen yleist\u00e4: Juomatapatutkimuksen mukaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 13 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 alkoholia siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 heill\u00e4 on kohonnut pitk\u00e4aikaisten terveyshaittojen riski. T\u00e4m\u00e4 vastaa yli 560 000:ta suomalaista.<\/p>\n

Riskirajana on t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytetty kohtalaisen riskin rajaa, joka on naisilla 7 annosta tai enemm\u00e4n, miehill\u00e4 14 annosta tai enemm\u00e4n viikossa.
\nAlkoholin k\u00e4yt\u00f6n riskitasot<\/a><\/p>\n

\"Infograafi:<\/p>\n

Humalajuominen ja humalatilaan liittyv\u00e4t riskit ovat viel\u00e4 yleisempi\u00e4: 57 % v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on ylitt\u00e4nyt humalak\u00e4yt\u00f6n rajan (v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 5 annosta kerralla) v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran edelt\u00e4v\u00e4n vuoden aikana. Kaikesta juodusta alkoholista 78 % kuluu riskik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n eli on joko riskik\u00e4ytt\u00e4jien kuluttamaa tai juodaan tilanteissa, joissa humalak\u00e4yt\u00f6n raja ylittyy.<\/p>\n

Niist\u00e4kin alkoholink\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4, joilla on korkea pitk\u00e4aikaisten terveyshaittojen riski, suurin osa eli 58 prosenttia pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n kohtuuk\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4. Ihmisten ymm\u00e4rrys oman alkoholink\u00e4yt\u00f6n riskialttiudesta saattaa siis olla vinoutunut. Siksi ehk\u00e4isy, joka perustuu yksinomaan yksil\u00f6n omaan riskintuntoon, ei voi tavoittaa kuin osan riskiss\u00e4 olevista ihmisist\u00e4. Toisaalta kuitenkin korkean riskin k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4 40 prosenttia oli edellisen vuoden aikana yritt\u00e4nyt v\u00e4hent\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n, joko siin\u00e4 onnistuen tai ep\u00e4onnistuen. T\u00e4m\u00e4 tulos kertoo, ett\u00e4 korkean riskin k\u00e4ytt\u00e4jiss\u00e4 on my\u00f6s tiedostettua tarvetta oman alkoholink\u00e4yt\u00f6n parempaan hallintaan, ja t\u00e4t\u00e4 voidaan tukea levitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tietoa riskitasoista ja tarjoamalla riskik\u00e4ytt\u00e4jille lyhytneuvontaa palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

\"Infograafi:<\/p>\n

Juomatapatutkimusta jo 50 vuotta<\/h3>\n

Suomalaisen alkoholink\u00e4yt\u00f6n piirteist\u00e4 kerrotaan N\u00e4in Suomi juo -kirjassa, joka perustuu ennen kaikkea vuodesta 1968 alkaen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tehtyyn Juomatapatutkimukseen. N\u00e4in Suomi juo -kirja luo tutkimukseen perustuvan kokonaiskuvan suomalaisen alkoholikulttuurin nykytilasta ja muutoksista. Kirjassa kerrotaan, millaisia suomalaisten juomatavat ovat \u2013 milloin, miss\u00e4 ja kenen seurassa juomme, ja miksi ja miten me juomme tai olemme juomatta. Kirjassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s alkoholin riskik\u00e4yt\u00f6n yhteytt\u00e4 muihin haitallisiin tottumuksiin kuten muiden p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, tupakointiin ja rahapelaamiseen. Juomatapatutkimuksen tuorein tiedonkeruu toteutettiin syksyll\u00e4 2016, jolloin siihen osallistui 2285 suomalaista.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja<\/h3>\n

N\u00e4in Suomi juo -seminaarin (5.9.2018) tallenne:<\/p>\n